Yläosan kuva Markus Kiili. Kylän ensimmäisen asutuksen tontilla punainen Tanon talo ja oikealla uusi kappeli.

Asutuksen perustaminen ja kylän suvut

Äkäslompolon historiaa ja sen sukujen tarinaa

Markku Kurkkio kirjoittaa historiikissä näin: "Kaartisen-Äkäslompolon suku tuli luultavasti Savosta Kärsämäelle vuonna 1589 nk. Rappasodan aikaan (1570-1595), jolloin pohjoisessa taisteltiin vienankarjalaisia vastaan. Vihollinen poltti ja hävitti Kaartisen talon ja väki muutti Tornionlaaksoon. Heikki/Henrik Kaartinen kirjoitettiin verolle vuonna 1596 Kaartisen kylän ensimmäisenä asukkaana Pellon maakirjakylään". Kaartinen eli Kardis sijaitsee nykyisen Ruotsin puolella jokea. Suku asusti Jarhoisissa ja Pajalassa samalla puolen Tornionjokea.

Vuonna 1748 Taneli Tanelinpoika muutti Äkäslompoloon ollen sen ensimmäinen vakioasukas. Taneli ja perhe saivat sukunimekseen Äkäslompolo asuinpaikan perusteella. Samuli Paulaharjun kirjassa Tanelia vielä kutsutaan nimellä Jarhoisten Taneli. Historiikissä Markku kertoo Äkäslompolon menneisyydestä, sen asukkaista ja kehityksestä merkittäväksi matkailukyläksi.

Lue tästä historiikki

Kylän toinen iso suku on Kaulanen, jonka esi-isä Johan Eevanpoika Pudas tuli kylälle perheen kanssa vuonna 1878. Vanhalle Kaulan tilalle muuttaneena perheen sukunimeksi vaihtui Kaulanen. Alla olevasta linkistä voit lukea Kaulasen suvun historiasta. Kylän sukujen jäsenet ovat solmineet runsasti avioliittoja. Miniöitä ja vävyjä on tullut myös kaikista lähikylistä.

Lue Kaulasten mielenkiintoinen sukutarina.  Mukana myös suvun valokuvia

Äkäslompolon ja Kaulasen lisäksi Äkäslompolon kylän vanhoihin sukuihin kuuluu myös Luosujärvi. Naimisiin menon perusteella tämä sukunimi vaihtui ensin Nilivaaraksi ja sitten Kangosjärveksi. Kylään kuuluu myös Kuopan alue, josta on levinnyt laaja suku, jonka kantavanhemmat ovat  Kilian Friman ja vaimo Hilda Maria Gardin (1856-1907). Heillä on 16 lasta  eli jälkeläisiä on runsaasti. Äkäslompolon sukuun Frimaneista kuluvat Lydia Matilda Äkäslompolon (1878-1933) ja Kaarlo Juho Frimanin jälkeläiset. 

Muutenkin Äkäslompolon ja Kaulasen suku on vallitseva kylän alueella. Kaulanen on kylän yleisin sukunimi ja Äkäslompoloita ei ole kuin kourallinen. Tämä johtuu paljolti siitä, että Äkäslompolon naiset ovat naimisiin mennessään menettäneet sukunimensä. Myös useilla Äkäslompolon miehillä oli vähän perillisiä.

Kuitenkin kun kurkistetaan kylän muiden sukunimien taakse, niin sieltä löytyvät usein nämä valtasuvut. Esimerkkejä: Kylän Ristimellat ovat äitilinjalta Äkäslompoloita (Maria Johanna Äkäslompolo 1865-1945). Qvistit ja Mäkitalot ovat Äkäslompolon sukuun kuuluvia. Kahden ison suvun molempiin osiin kuuluvat monet kylän Kaulasista, koska esiäiti on Fredrika Äkäslompolo (1886-1961 ja isä Tuure Kaulanen (1879-1945). Sivulan Kangosjärvet ovat äidin puolelta Äkäslompoloita.

 Kylän Kurkkiot ovat äitilinjalta Kaulasia ja samaan linjaan kuuluu Vapa.  Evert Kaulasen jälkeläiset kuuluvat Kaulasiin ja äitilinjalta myös Komulainen ja Kallo. Edelleen Toloset ovat Kaulasten sukulinjaan kuuluvia. Virpi Pantsar ja lapset ovat Kaulasten sukua jne.

Alla oleva kaaviokuva on Markku Kurkkion ideoima ja se on painettu teokseen "Äkäslompolo, seitsemän tunturin kylä ajan virrassa" (Kalervo Niskakoski-Keijo Taskinen, v. 2012)

Asiakirjoista on voitu selvittää Äkäslompolon miespuolista sukuhaaraa seuraavasti:

Taneli Tanelinpoika Äkäslompolo  (1712-1771)

Juhani Tanelinpoika                         (1749-       )

Heikki Juhaninpoika                        (1777-1843)

Juhani Heikinpoika                          (1807-1884)

Taneli Alarik                                       (1834-1902)

Yllä Taneli Alarik Äkäslompolon puoliso Matilda Katariina Äkäslompolo (1841-1926). Samuli Paulaharjun kuva vuodelta 1922 (SKS KRA)

Taneli Alarikin ja Matilda Katariinan tyttären Maria Johanna Äkäslompolon (1865-1945) ja Iisakki Ristimellan (1859-1938) jälkeläisiä ovat kylän Ristimellat. Suvun kuvia talojen sivun on kohdassa Ristimella.

Tanelin pojan eli Tanon talon Herman Äkäslompolon (1872-1931) ja Amanda Nuottilan (1889-1983) tyttärien Sirkan, Iltan ja Irman lapsia ja lastenlapsia kylällä on paljon. Ilta ja Irma menivät naimisiin Kaulasen veljesten Toivon ja Aatoksen kanssa eli sukunimenä on Kaulanen. Kuvia talojen sivulla Tanon talo, Lehto.

Tanelin tyttären Lydia Matilda Äkäslompolon (1878-1933) ja Kaarlo Juho Frimanin (1875-1924) jälkeläisiä ovat monet Frimanit ja Raittimot. Valokuvia talojen sivulla Kuoppa Friman.

Taneli Alarikin veljen Heikki Kustaa Äkäslompolon eli Kuston (1835-1915) poika on Hannu Kustaa Äkäslompolo eli Kusti tai Kustu (1872-1960). Kertomusta ja kuvia Kumpu Äkäslompolo. Hannu Kustaan tytär Eeva Maria ja puoliso Erkki Mäkitalo (1925-1989).

Tässä Karhu-Kustu eli Hannu Kustaa Äkäslompolo U.A.Saarisen vuonna 1954 kuvaamana. Karhu-Kustu on ainut kylän asukas, josta on nimeltä mainittu uutinen vanhoissa sanomalehdissä.

Taneli Alarikin sisaren Tiina Kaisa Äkäslompolon (1844-1928) tytär Maria Kustaava Äkäslompolo (1871-1908) ja Herman Yrjö Kaulanen (1872-1952) saivat pojan Hillen. Hille Hilarius Kaulanen (1897-1985) ja Saima Josefina Friman (1897-1931) ovat lukuisten äkäslompololaisten esivanhemmat. Kuvia talojen sivulla Kaulanen kantasuku ja Lehto. Hille ja Saima Kaulasen lasten perheistä on kuvia kohdissa Karila, Lehto ja Takalehto.

Taneli Alarikin veljen Arvid Äkäslompolon ja Tiina Ulrika Äkäslompolon poika Simon Justinus Äkäslompolo (1878-1939) ja puoliso Sandra Maria Palovaara (1881-1963). Kuvia talojen sivulla Kenttä Äkäslompolo.

Arvid Äkäslompolon poika Otto Aksel Äkäslompolo (1882-1952) ja Amanda Johanna Viuhkola (1882-1981). Kuvia talojen sivuilla Riihi ja Riihen lapset.

Arvid Äkäslompolon tytär Fredrika (1886-1961) avioitui Tuure Juho Kaulasen kanssa. Kuvia talojen sivulla Keski-Kaulanen. 

Arvidin ja Tiinan tytär Hilma Kristiina (1888-?) avioitui Lorens Vilhelm Gardinin kanssa. Kuvia talojen sivulla palkista Jakola Gardin.

Heikki Kustaa Äkäslompolon tyttären Eliisin (1879-1932) tytär Vieno Miljaana ja aviopuoliso Einari Kangosjärvi (1904-1980) ovat monien kylän Kangosjärvien esivanhemmat. Kuvia talojen sivulla Sivula Kangosjärvi. Kirsti Kangosjärven ja Kalervo Uutun kuvia kohdassa Uuttu.

Herman Yrjö Kaulanen (1872-1952), Tuure Juho Kaulanen (1879-1945) ja Evert Einar Kaulanen (1893-1973) ovat kaikkien kylän Kaulasten esi-isät. Kuvia samassa järjestyksessä kohdissa Kurula/Kaulanen, Keski-Kaulanen ja Mäkelä/Kaulanen.

Juho ja Aino Palomaa sekä heidän tyttärensä Veera eivät ole suoraan edellä kerrottuja sukuja. Kuvia talopalkissa Kukaslompolo, Palomaa.

Kusti Kangosjärven ja hänen poikansa Eeliksen ja tämän puolison Veera Palomaan kuvia talopalkissa Nilivaara Kangosjärvi.