Jakola (Gardin) 

                                                                                                              

Riihen Arvid ja Tiina Ulrika Äkäslompolon tytär Hilma Kristiina (1888-1941) meni 1918 naimisiin poromies Lorens Vilhelm Gardinin (1881-1964) kanssa. Lorensilla oli osaomistus Kolarissa Juurakkovaaran tilaan, jonka hän myi 1916.  He palasivat pian takaisin asumaan Riihelle vuokraten osan talosta. Perintöjen jaoissa Lorens ja Hilma ostivat Hilman sisarusten osuuksia Riihestä. Vuonna 1939 he rakensivat näille omistamilleen maille talon, joka sai nimen Jakola. Lorens jatkoi porojen kanssa myös Äkäslompolossa ja jälkeläiset ovat edelleen tunnettuja poromiehiä. Lorens ja muut rajajoen varrella asuneet eivät pitäneet rajaa merkittävänä, vaan asiointi ja asuminen tapahtuivat pitkälle vanhojen tapojen mukaan. Lehtihaastattelussa Lorens arvelee syntyneensä Suomen puolella, mutta kun vanhemmilla oli Ruotsin kansalaisuus, niin hänestäkin oli tullut ruotsalainen. Lorens ei tätä asiaa edes tiennyt ja kaksi hänen poikaansa osallistui ikään kuin Suomen kansalaisina maamme puolustamiseen ja kolmas oli koulutuksessa. Vanhin poika Einari kaatui Talvisodassa 4.3.1940 ja toiset vapautettiin 1.9.1943. Lehdessä Lorens pohdiskeli, että mitenkähän se kansalaisuuden vaihto tehdään ja mitä se maksaa. Kylällä Lorensia on aina kutsuttu Luurensiksi kuin aavistaen Ruotsin kansalaisuuden. Lorensilla ja pojilla oli muukalaispassit, jotka piti määräajoin käydä poliisilla uusimassa oleskeluluvan jatkamiseksi. Paulin lapset ovat jo Suomen kansalaisia.

Hilma ja Lorens saivat neljä lasta, joista Einari kaatui sodassa. Tytär Alli meni 1950 kylällä naimisiin Oiva Ristimellan kanssa ja heillä on neljä poikaa. Jaakko eli Jaako eleli poikamiehenä (1924-1976), mutta Pauli (1920-1990) meni naimisiin Maija Ristimellan (1921-2004) kanssa. Maija oli Riihellä kasvattilapsena ja on eri Ristimelloja kuin Oiva. Maija ja Pauli Gardin saivat kuusi lasta, joista vanhin Reino on kuollut (1947-1998). Pauli haki myöhemmin rintamamieseläkettä, sai myönteisen päätöksen, mutta kuoli ennen rahojen tuloa. Tytöt Raila ja Seija asuvat muualla, mutta pojat Aimo, Timo ja Kullervo asuvat taloissaan Jakolan tontilla (2012). Kullervolla ja hänen vaimollaan Taina Muotkalla on poronlihan kotimyymälä. Jakolan maalla on Kentästä järven yli uitettu pieni kala-aitta, joka on rakennettu 1700-luvulla. Aitta on kylän vanhin säilynyt rakennus. Ilmeisesti se on Pellon Mämmilästä kotoisin olleen ja Äkäslompoloa kalajärvenään pitäneen Martin Pietarin rakentama. Samuli Paulaharju mainitsee tästä kalastajasta.

Jakolan rakennus on 2020 olemassa Tunturintien ja Sannanrannantien risteyksessä. Talon seutu on helppo tunnistaa sen piirissä olevista poroista.

Lorens Gardinin muukalaispassi.

Lorens oli mielestään syntynyt Suomessa ja asunut maassa 1800-luvun lopulta alkaen. Koska hänellä ja pojilla oli Ruotsin kansalaisuus, niin Äkäslompolossa asumisen mahdollisti vain määräajoin uusittava muukalaispassi.

Lorens Gardin oli huomattavan pitkä mies, kuten tästä nuoruuden kuvasta hyvin ilmenee (LKy-albumi).

Vasemmalta Olli Pudas, Lorens Gardin ja Teodor Äkäslompolo. Edessä Vaili Äkäslompolo, Fredrika Äkäslompolo ja Hulda Lantto

Vanhassa ja repeytyneessä kuvassa takaa vasemmalta Einari Gardin ja Ossi Holck. Edessä Jaako Gardin, Alli Gardin, Maija Ristimella (myöh. Gardin) ja Amanda Äkäslompolo.(LKy-albumi)

Kuka mahtaa olla tämä Gardinin albumissa oleva tyylikäs mies? Olisiko Amerikasta läheteyy?

Lorens, Hilma ja tytär Alli kotitalonsa Jakolan rappusilla.

Lorens työssään poroaidalla. Kovasti läheistä asiaa piippumiehellä on. No vähän juttua ja hymy päälle, niin näistä selvitään.

Einari Gardin oli Ruotsin kansalainen, mutta ei tiennyt sitä. Hän kaatui Suomen puolesta Talvisodassa 4.3.1940. Einarista ei ole jäänyt mitään muuta kuvaa, kuin tämä lapsuuden otos.

Maija Gardin ja Sirkka Friman. Tässä vaiheessa varmaan vielä vanhat nimet eli Maija Ristimella ja Sirkka Äkäslompolo

Ilta Äkäslompolo ja Maija Ristimella samanlaisissa essuissa. Kun joku kävi maalikylillä ostoksilla, niin kangasta kannatti hankkia muidenkin varalta pitkien matkojen vuoksi.

Kuvassa Jaakko Gardin tutkii poron korvamerkkiä. Isä Lorenz Gardin seuraa selän takaa.

Jaakko Gardin tuo porolla kotiin polttopuita. Taustalla rakennetaan Jounin taloa ja kauppaa (1949)

Lorens sylissään Reino ja isä Pauli (1920-1990) sylissään Aimo.

Reino, Timo ja Aimo Gardin ja uudet otsatukat.

Gardinin lapsia 1955. Edessä Raila ja takana Reino, Timo ja Aimo.

Jakolan tyylikäs rataskaivo.

Lenna Friman vinttaa saunavettä turisteille Jakolan kaivolla.

Ei ole saunalla juoksevaa vettä, mutta kävellen tulee.

Vilho Friman on tullut porolla kylään. Taustalla Jakolan navetta.

Aimo Gardin innostui turistin kamerasta.

Vasemmalta Aimo, Timo, Reino Gardin sekä Reijo Viuhkola naapurista. Aimo ei halunnut enää henkseleitä ja tekaisi narusta miesten vyön.

Isä Pauli edessään Kullervo. Äiti Maijalla on sylissä Seija ja edessä seisoo Raila.

Maija Gardin ja Lilja Heikkinen. Lilja on Taneli Alarik Äkäslompolon tyttären Amandan tytär.

Poropaimenen työn lisäksi Lorensilla oli vuonna 1912 jo 91 omaa poroa. Lorens Gardin oli taitava poromies ja pystyvä mies muutoinkin Hän onnistui keräämään rahat Hilman sisarosuuksien lunastukseen ja oman talon rakentamiseen.

Lorens Gardinilla oli pieniä mustia muistikirjoja, joihin hän merkitsi poroasioita sekä saamisia ja velkoja. Merkintä vihosta: ” Wille Nilivaara on ottanut heinäntekoa vastaan voita 1 kilo, pikanälli 1 rulla, voita 1,200 ram., kahvia 1 kilo, pikanälli 1 rulla. Lopputilissä Kukaslompolossa rahaa 50 markkaa 2/12 1932.

Jaakko eli Jaako Gardin talonsa rappusilla yhdessä vuokralaisensa Ahti Aallon kanssa. Ahti ajoi Pohjolan Liikenteen linja-autoa. Jaako kuoli 1976 ja hänellä oli perukirjan mukaan mm. 87 täysikasvuista poroa arvoltaan 12,500 euroa ja saamisia Muonion paliskunnalta. Jaakon veljenpojan tytär Raisa asuu 2012 Jaakon talossa Sivulantiellä.

Sirkka Friman ja Maija Gardin Luosussa Olavi ja Alli Kihlangin talolla.

Kullervo Gardin näki pyhävaatteissa autolla ajaessaan Yllästunturin rinteessä poronvasan. Suopungilla kiinni ja merkki korvaan. Poika Juha seuraa tarkasti toimitusta (1980)

Aimo Gardin veljensä Kullervon talon rakennuspuuhissa.

Poromiehiltä käyvät kaikki askareet. Äiti Maija antaa kuitenkin vielä ohjeita Kullervolle kehräyksessä.

Juha Muotka syöttää orpoa poronvasaa 1984.

Seija Gardin vanhan kotinsa pihalla. Pihalla oleva poro oli orpo, jota ruokittiin tuttipullosta. Poro kotiutui hyvin taloon, kävi pirtissä sisällä ja nukkui kyljetysten koiran kanssa.

Janne Ylinampa ylioppilaana. Vas. mummo Maija Gardin.

Maija Gardin.

Linnut kylvivät näin hienoja auringonkukkia.

Maija Gardin.

Perimätiedon mukaan tämä vanha kala-aitta on 1700-luvulta ja sama, jonka Samuli Paulaharju mainitsee Mämmilän ukon Martin Pietarin tekemäksi. Katto on myöhempää tekoa.

Gardinin talo tammikuussa 2012. Lienee vanhin jatkuvassa käytössä oleva asuinrakennus.