Jounila 

Jounila on Tuure Kaulasen ja Fredrika Äkäslompolon pojan Jouni Kaulasen perheen koti ja samalla myös kylän kuuluisa kauppa.

Tästä linkki toiselle sivulle, jossa on kuvia kaupan eri rakennuksista. 

Ylempänä Jouni asevelvollisena ja toisessa kuvassa Tammitievan mökillä v. 1980.

Jouni Johannes Kaulanen, 19.5.1917-10.7.1997

Puoliso Marja Terttu Ristimella, 12.9.1925-26.10.2002.

Lapset Tapio, Esa, Eija ja Risto Kaulanen.

Terttu ja Jouni Kaulanen ovat kesällä 1980 saaneet kaupasta lomaa ja lähteneet Vaasaan kyläilemään. Huolettomana voi jo hymyillä, koska poika Esa ja tämän vaimo Anne vastasivat liikkeen pitämisestä. Alkuaikana lomaa ei pidetty ja kauppa oli avoinna aamusta iltaan ilman taukoja.

Jouni on otatuttanut kuvia asevelvollisena Oulussa.

Jounin vanhemmat Fredrika ja Tuure Kaulanen.  Heidän kotiaan kutsuttiin Keski-Kaulaseksi, koska se oli keskimmäinen Kaulasen suvun kolmesta ensimmäisestä talosta.

Jouni Kaulasen äiti Fredrika, o.s. Äkäslompolo. Fredrikan koti oli Riihentalo nykyisen Mailan putiikin kohdalla. Fredrikan ja puoliso Tuuren avioliiton aloitus oli hieman myrskyisä, mutta tasoittui pian seesteiseksi elämäksi. Fredrikan ja Tuuren lastenlapsia ja seuraavia jälkeläisiä on Äkäslompolossa kymmeniä.

Jounin isä Tuure Kaulanen hulivili markkinakuvassa.

Ja tässä aikuisella iällä.

Jouni Kaulanen on tässä sota-ajan kuvassa edessä oikealla. Jouni ylennettiin korpraaliksi ja hän toimi jatkosodassa ryhmänjohtajana. Harvinainen yhteiskuva viidestä Äkäslompolon sotilaasta kesältä 1941. Takarivi vas. Pauli Äkäslompolo (kaatui 8.9.1941), Heino Kaulanen ja Kauno Äkäslompolo. Edessä Markku Kaulanen, Hannes Äkäslompolo ja Jouni Kaulanen.

Ote Pentti Jaakon kirjasta "Suomussalmelta Ihantalaan; kolarilaisten sotatie 1939-1945" (painettu 1992). Jouni Kaulanen selviytyi sodasta haavoittumatta, vaikka toimi  paikoissa, joissa kavereita haavoittui ja kaatui runsaasti.

Vasemmalla Keski-Kaulasen piika Eila Pietikäinen ja takana poika Markus Kaulanen. Markuksen edessä Jouni ja Jounin edessä pikkupojat ja serkut Lauri ja Teuvo Kaulanen. Takana äiti Fredrika Kaulanen edessään tytär Helvi. Oikealla on turisti. Pikkupoika Lauri on syntynyt 1928 eli kuva on noin vuodelta 1938 ja Jouni on parikymppinen nuorimies.

Keski-Kaulasen pihalla 7.4.1937 otettu kuva. Vasemmalta Martti, Jouni, isä Tuure, talon piika Eila Pietikäinen poroa pidellen, äiti Fredrika käsipuolessaan vammainen tytär Maija ja Aino Kaulanen. Edessä poron narua pitelevä poika on kuopus Lauri Kaulanen ja oikealla oleva poika on Teuvo Kaulanen. Aino Kaulanen on Tuuren veljen Evertin puoliso ja Teuvo on heidän poikansa.

Jouni Kaulanen oikealla takana. Kuva on otettu Jounin lapsuudenkodin pihalla. Jounin edessä lämpimästi hymyilevä serkku Emmi Kaulanen ja tämän vieressä Jounin pikkuveli Lauri Kaulanen.  Laurin takana veljeksistä Markku Kaulanen ja edessä vasemmalla poikien sisar Helvi vierellään Sirkka Äkäslompolo vaaleassa takissa.

Keski-Kaulasessa on kevätaikaan majoitettuna turisteja. Heidän suksensa näkyvät kuistin seinää vasten. Ulkorakennuksen päätyyn on naulattu kuivumaan kaksi poron taljaa.

Talvella 1948-49 Jouni Kaulanen rakensi taustalla olevaa uudistaloaan. Naapurin Jaako Gardin on hakenut porolla polttopuita. Muistelmissaan Jouni kertoo, että vuonna 1950 talo oli vielä "puolivalmis". Everstiluutnantti Waldemar Terichoff (1897-1957) kannusti Jounia avaamaan kylällä kaupan. Kaupan avaaminen ei ollut tuolloin ihan yksinkertaista, vaan sen perustamiseen tarvittiin lupa. Uusi kauppa ei saanut olla liian lähellä toista kauppaa. Jouni onnistui ostamaan v. 1950 Usko Komulaiselta tämän kauppaoikeuden ja voi siten perustaa oman kaupan Äkäslompoloon. Jouni aloittikin heti keväällä 1950 talossaan kaupan pidon. Ensimmäinen myyntitiski oli tyhjä silavalaatikko. Kylä oli ollut pitkälti omavarainen ja  asukkaiden ei juuri tarvinnut elintarvikkeita kaupasta ostaa. Myydyin artikkeli oli karamellit, joista sodan aikana oli ollut kova puute. Ensimmäisen vuoden myynti oli vain 235.000 mk eli runsaat 9000 euroa.

Sota-ajan jälkeen järjestettiin paljon urheilukilpailuja ja Äkäslompoloonkin perustettiin oma urheiluseura Ylläksen Nousu. Vasemmalla oleva Jouni Kaulanen oli seuran puheenjohtaja ja oikealla oleva Aatos Kaulanen toimi sihteerinä ja talousvastaavana. Kuvassa keskellä on poikien serkku Emmi Kaulanen. Kuva on otettu Torniossa, jossa uusia toimihenkilöitä kurssitettiin.

Jounin kaupan vanhin rakennus Torsten Ranckenin ottamassa kuvassa 1950-luvun alkupuolelta. Pihalla oleva tukkuliike Eino Aho Oy:n kuorma-auto on kaikille Tornionlaakson asukkaille tuttu. Tässä se on tuonut kylälle lastin heinäpaaleja. Pienten peltojen vuoksi karjan ruoka oli keväisin vähissä ja heinää jouduttiin ostamaan etelämpää Suomea. Kaupan oikeassa päädyssä on palautettavia leipäkoreja ja muita pakkauksia. Ahon tukusta Jouni tilasi tavarat. Rahaliikenne oli erikoinen. Päivän päätteeksi Jouni laski kassan ja laittoi rahat kuoreen merkiten siihen summan. Kuoren hän sitoi narulla kaupan oveen, josta linja-auton kuljettaja otti sen aamuvarhaisella mukaansa Aholle Kaulirantaan.  

Toinen alkuaikojen kuva Jounin kaupasta. Erikoista oli, että aivan alkuaikojen myydyin artikkeli olivat makeiset. Syynä tähän oli, että talot olivat vielä niin omavaraisia, ettei kaupasta tarvinnut juuri mitään ostaa. Toiseksi sota-aikana ei ollut saatavissa sokeria eikä juuri mitään makeaa. Siksi makeannälkä oli kasvanut joka pirtissä.

Kaupan pidon lisäksi Terttu ja Jouni majoittivat talossaan turisteja. Helismaan perhe oli useana vuonna vieraana Jounilassa. Kuuluisaa taiteilijaa on Kaulasten tupaan kerääntynyt kuuntelemaan iso joukko kyläläisiä. Toinen oikealta on Reino Helismaa kitaransa kanssa v. 1952. Kuuntelemassa vasemmalta Emmi Kaulanen (myöh. Friman), Lauri Kaulanen, Jouni Kaulanen ja hänen vaimonsa Terttu (o.s. Ristimella), Liisa Metsola (myöh. Pulliainen), Helismaa ja Heimo Äkäslompolo. Keinutuolissa istuu Lempi Helismaa.

Jounin kauppa ehkä vuonna 1955. Isosta kuvasta näkee, että talon katon oikeasta päädystä lähtee pitkä antenni radion kuuntelua varten. Yleisradion lähetin oli niin kaukanan Äkäslompolosta, että tällainen lisäantenni tarvittiin talojen katoille. Vaalea auto etualalla on Austin A 40, ehkä kaksiovinen malli Devon kutsumanimeltään Puukenkä-Austin tai Mäystin. Olisiko Väinö Viherkarin taksi?

Vaikka Jouni oli taitava kirvesmies, niin kovin ergonomista työpaikkaa hän ei ollut tehnyt. Numeroiden kanssa saa olla tarkkana. Jounilla on päässä ilmeisesti Lahden 1978 kisojen pipo.

 

Jounin kauppa keväällä 1957. Etualalla Pobeda ja muita ajan automerkkejä. Jounin kauppa ja sen rakennukset ovat hyviä mittareita kertomaan Äkäslompolon kylän kehityksestä matkailun myötä. Vielä tällöin kaupan ovet olivat lukitsematta turistiaikana, koska majoittuvien tuli päästä sisään myöhäisistäkin riennoista. Varkauksia ei esiintynyt kunnes eräs nuorimies vei kaupasta laatikollisen limonadia. Hän jäi tuoreeltaan kiinni teostaan.

Jouni Kaulanen on onkinut tammukoita ja paistaa niitä pojilleen Tapiolle ja Esalle. Pojat ovat syntyneet 1952 ja 1953 eli kuva on otettu 1950-luvun lopulla. Jouni kertoi muistelussaan, kuinka Kusti Kangosjärvi tilasi hänellekin oikein tehdasvalmisteisen uistimen. Hän laittoi uistimeen saman reivin (siiman), jota hän oli käyttänyt metsälintujen ansalankana.  ”Ison kiven kuopalta” hän sai nelikiloisen taimenen. Lehtien riipiminen sai jäädä ja kiireen vilkkaa nuori Jouni lähti kotiin näyttämään komeaa saalistaan.

Kevään 1961 Ylläsmajan kurssilaiset Jounin pihalla ennen majalle siirtymistä. Tavaroita siirretään rekeen. Junalla on tultu kemiin ja sieltä linja-autolla äkäslompoloon. Lipputangon taakse on piiloutunut Volga. Kuva Oiva Reku.

Jounin vanha kauppa talvimaisemassa. Kaupan seinässä olevassa Sisu-kyltissä näyttää lukevan "joni ulanen" eikä Jouni Kaulanen. Mikä tarina tähän liittyy? Ovatko kylän pojat auttaneet kirjainten rapautumista vai?

Kylän kaupan lisäksi Jouni huolsi Luosun suuren savotan muonat ja traktorien polttoaineet. Savotassa oli töissä 150 miestä, 30 hevosta ja parikymmentä traktoria. Pakkasessa piti käsipumpulla pumpata polttoainetta traktorien tankkeihin. Näitä töitä joutui paljolti tekemään työpäivän jälkeen, kun traktorit palasivat yöksi kämpälle. Ei ihme, että päivällä kaupassa Jouni joskus otti nokkaunet ja heräsi asiakkaan tullessa sisään.

Yllästunturiin alettiin rakentaa tietä 1967. Jouni on tullut tarkistamaan myhäilevän lapiomiehen työntekoa. Lapiomies on Eira Kivinen. 

Ei töitä pelkällä lapiolla tehty. Puskutraktori eli pillari nousee tasoittamaan Ylläksen laskettelurinnettä.

Jounin kaupan ilmakuva vuodelta 1972. Valkoinen kauppa seisoo punakattoisena omalla paikallaan. Pihapiiriin on tullut lisää rakennuksia. Taustalla on Jounin veljen Markun talo Pajula. Rakennus on vieläkin olemassa (v. 2021) Ylläksen Yöpuun pihapiirissä.

Jounin ja Tertun poika Esa asevelvollisena. Esa jatkoi vaimonsa Annen kanssa Jounin kauppiastyötä.

Jouni ja Terttu onnittelemassa uutta ylioppilasta. Tyttöä ei ole tunnistettu. Voitko auttaa?

Jouni kauppansa portailla kesällä 1979. Turistit halusivat usein Jounin lomakuviinsa. Kaupan portaat on uusittu ja muutama tavaralaatikko odottaa palautusta toimittajalle.

Joskus kokonainen turistiryhmä pyysi Jounia mukaan antamaan valokuvalle tarvittavaa paikallisväriä. Naisten käsipuolessa myhäilee tyytyväinen kauppias.

Jouni ja tytär Eija tutkivat uuden laskukoneen käyttöä. Mekaanista vekotinta ei ilman opiskelua ollut ihan yksinkertaista käyttää. "Monestikko sitte piti pyöhräyttää?"

VehnäVeikko jauhot odottavat kaupan laarissa ostajaa. Pian kaupan tulon jälkeen kylän emännät lähes lopettivat leivän leipomisen ja ostivat valmiin leivän Jounilta. Sunnuntaiksi silti pyöräytettiin vehnästä pullaa kahvipöytään.

Jouni toi kauppaansa kyläläisille outoja, mutta turisteille tuttuja ruokia ja tavaroita. Kun Jounin sisar Helvi näki ensimmäistä kertaa tomaatteja, hän epäili veljensä myyneen heille jotain mätää tuotetta.

Joulukuussa 1980 valmistui uusi Jounin kauppa. Ikkunat on teipattu täyteen mainoksia. Entinen omakotitalon alakerta oli ahdas ja epäkäytännöllinen kasvaviin asiakas- ja tavaramääriin. Tätä uutta kaupparakennusta jouduttiin useasti laajentamaan sen 28 toimintavuoden aikana.

Vasemmalla kauppias Jouni ja oikealla miniä Anne paremmassa puserossa. Keskellä ylitorniolainen yrittäjä Vilppu Lakkapää onnittelee uudesta liikkeestä kukkakorin kanssa.

Suuren maailman tyyliin avajaisissa oli lahja-arpajaiset. Anne Kaulanen pitää ämpäriä, josta onnellisten asiakasvoittajien nimet kaivetaan esiin.

Uuden kaupan avaaminen oli myös suuri mediatapahtuma. Pohjolan Sanomien toimittaja on tehnyt erinomaista työtä tallettaessaan jälkipolville näitä Äkäslompolon kylän kehityslukuja. Eikä tässä vielä kaikki kehitys, voi tämän päivän lukija todeta.

Kyläläiset tulivat ihmettelemään uuden kaupan isoja tiloja. Outoa oli sekin, että kaupassa sai itse liikkua, katsella ja hypistellä tavaroita ennen niiden ostamista. Veera Kangosjärvi ahkerana käsityöihmisenä on ostanut avajaisissa puntin villalankoja. Jounin tytär Eija naputtelee tottuneesti uutta sähkötoimista kassakonetta.

Nuorempien apulaisten ansiosta Jouni saattoi katsella avajaisten hyörinää rauhallisemmin. Varmaan mielessä pyöri monet muistot ajalta, jolloin hän yksin vastasi kaupan hoidosta.

Uusi aika ei tuonut pelkkää hyvää. Vanhan kaupan ovet olivat avoinna ja alkuaikoina kassarahat roikkuivat ulko-ovessa odottamassa linja-autokuskin tuloa. Heti uuden kaupan avajaiskuukauden lopulla joulukuussa 1980 varas iski Jounin kauppaan. Lapin Kansa uutisoi tämän ilkimyksen teon.

Jouni tarkkailee elämän menoa komeassa Lappi-aiheisessa puserossaan. Äkäslompolon muutos syrjäisestä tiettömästä kylästä menestyväksi nykyaikaiseksi matkailukyläksi on ihmeellisen suuri. Jouni ja Jounin kauppa ovat kokeneet muutoksen ajat yhdessä Äkäslompolon kylän kanssa.

Jounin kaupparakennus kesällä 1981. Farmari-Lada odottelee menovettä tankista. Erilaisia polttoaineita on varastoissa melkoiset määrät.

Jounille syntyi v. 1979 lapsenlapsi Sampo. Tässä tuleva kauppias on jo työhaalareissa ja kulkee ahkerasti äijinsä mukana eri askareissa.

Välillä pikku Sampon piti auttaa yhdessä serkkunsa kanssa  isä-Esaa kulotuksessa.

Kesällä 1992 Jouni ja Terttu olivat mukana Karjalaan tehdyllä retkellä. Tutustuttiin mm. Ihantalan taistelualueeseen, jossa Jounikin oli ollut Suomea puolustamassa.

Kesällä kyläläisilläkin oli aikaa retkeillä. Pitkäjärven kämpälle ovat v. 1992 tulleet vas. Helvi Kuru, Sirkka Friman, Helli Äkäslompolo, Jouni, Aatos Kaulanen ja Terttu.

Jouni Kaulanen kotaretkellä kesällä 1993 (oik.). Vas. Antti Kuru, tämän vaimo Helvi eli Jounin sisar ja naapuri Maija Gardin.

Kesällä 1993 olivat ensimmäiset Velho-oopperan esitykset. Tämä Kalervo Uutun kirjoittama ja koko seudun suurhanke saavutti suuren suosion. Ihmisten lyhytnäköisyyden, ahneuden ja ymmärtämättömyyden vuoksi nämä valtavat talkoilla tehdyt rakennelmat jouduttiin purkamaan. Jälkipolville jäi muistoksi vain muutama valokuva, kuten tämä Jounin albumissa oleva otos.

Jouni ja Terttu hillan keruun evästauolla. Jounin ämpäri kertoo, että ei ole kovin häävi hillavuosi.

Jouni retkellä läheisellä Tiurajärvellä 1995. Kalaa loimutetaan ruuaksi ja nokipannussa kiehuu kahvi. Elämän hyviä hetkiä.

Jouni on saanut komean taimenen ja sitä voi suu muikeana esitellä. Kalastus oli nuorelle Jounille keino hankkia lisäruokaa ja myöhemmin elinikäinen harrastus. Jouni kuoli vuonna 1997 täytettyään muutama kuukausi aikaisemmin 80 vuotta.

Jounin Kauppa 14.5.2004. Terassipenkit odottelelevat kutsuvasti jo kesävieraita. 

Maaliskuussa vuonna 2000 Jounin kauppa vietti 50-vuotisjuhliaan.

Tästä Jounin uudesta kauppakeskuksesta löytyy monenlaista palvelua. Liikkeet ovat vaihtuneet kovasti aloituskokoonpanosta. Taustalla pilkottaa uusi K-market Jounin kauppa. (Kuva 16.6.2010.)

Tällä ravintolapaikalla on jo viides yrittäjä. Harmi, että covid-viirus aiheutti Towerinkin sulkemisen.

Jounin vuonna 2008 valmistunut iso kauppa helmikuussa 2010. Tilaa ja tavaravalikoimaa löytyy hämmentävän paljon.

Jounin kauppa on tuttu kaikille matkailijoille ja kylän porot antavat paikalle eksoottisen lisävärin.

Jounin kaupan pito on nyt Jounin pojanpojan Sampo Kaulasen vastuulla. Sampo on rohkeasti investoinut liikkeeseen ja tehnyt siitä kairan johtavan kaupan. Kaupan pidon ja sen markkinoinnin lisäksi Sampo on toiminut Ylläksen lähettiläänä television Diili ja Ylläs - huipulla tuulee ohjelmistoissa. Viimeisimmät tempaukset liittyvät mielenterveyttä tukeviin Hullun laulu ja Hullun polkaisu-pyöräretkeen. Sampo ei arkaile panna itseään likoon taikka kisatrikoisiin. 

Sampon äiti Anne Kaulanen osallistui jatkuvasti ja aktiivisesti kaupan hoitoon ennen kuin jäi eläkkeelle. Sampolla on niin paljon muita menoja, että paikalla tarvittiin osaavaa päättäjää. Anne on täysillä mukana myös kaupan eri tilaisuuksissa kuten tässä Vapun vietossa v. 2009. 

Mintun ja Sampon häät 14.4.2012 vietettiin runsaan ohjelman ja yleisön kanssa kaupan pihalle pystytetyssä teltassa.

Kauppias Sampo Kaulanen on osallistunut kaikkiin mahdollisiin tosi-TV sarjoihin ja ylläpitää ahkerasti Facebook-sivuaan. Näin hän on luonut vahvan brandin itsestään ja kaupasta. Vaimo Michele eli Minttu tekee omaa uraa samoilla välineillä. 

Moni Sampon idea on aika hulvaton. Kaupan pihalle hän on hankkinut Suomen suurimman poron..