Karila
Lehon torpan poika Heino Kaulanen on sanellut elämänsä tarinaa tallenteeseen, josta jälkipolvet voivat kuunnella sen ajan elämää. Heinon äiti Saima kuoli syöpään vain 33 vuoden iässä ja kuusi lasta sai tulla toimeen köyhissä oloissa. Heinon kymmenen vuoden ikäinen sisar Anja sai toimia perheen äitinä. Työtä saivat kaikki tehdä voimiensa mukaan. Heino meni naimisiin sota-aikana 1943 Lahja Sylvia Kurkkion kanssa. Sodan päättymisen jälkeen perhe asui tilapäistiloissa kunnes rakensi pienen mökin kotitorppansa maalle.
Rintamamiehet olivat yksi ryhmä, millä oli mahdollisuus saada valtiolta maata 1945 säädetyn maahankintalain perusteella. Heino haki sellaista ja syksyllä 1951 perheelle erotettiin kylän laidalta valtionmaasta oma tila. Tila oli Äkäsjoen kivisen uoman rannalla ja sai nimeksi Karila. Seuraavana vuonna raivattiin käsipelillä talon paikka ja kaivettiin perustukset. Vuonna 1953 rakennettiin Karilan asuinrakennus ja navetta. Kunnollista tietä Karilaan ei tällöin ollut. Pientä viljelystä ja karjanhoitoa tehtiin metsätöiden ohella. Alussa kun raivattua peltoa ei ollut kuin pieni pilkka, niin Heino kertoi keränneensä heiniä 27:stä eri paikasta ja hakeneensa ne talvella porolla kotiin. Asutusviranomaiset teettivät Heinolle järkyttävän määrän turhaa peltotyötä kiviä täynnä olevalla suolla. Koko ajan pidettiin sesonkina myös turisteja.
Lahjalle ja Heinolle syntyi viisi lasta eli Sauli, Raija, Vuokko, Eira ja Lea. Elämä sujui normaalisti työtä tehden. Äiti Lahja kuoli 1983 ja isä Heino 2000. Sauli on kylän ensimmäinen ylioppilas ja tytär Lea asuu edelleen kotitilallaan Karilassa. Raija asui Äkäslompolossa ja Sauli Kolarissa. Vuokko ja Eira ovat muuttaneet kauemmas. Karilassa ei enää pidetä turisteja, mutta Lea pitää nukkiensa ja miehensä kanssa Karilan navetassa kahviota ja galleriaa.
Kuuntele tästä Heino Kaulasen kertoma oman elämänsä tarina. Tässä 56 minuuttia pitkässä CD:ssä Heino kertoo ankarasta lapsuudestaan Äkäslompolossa. Vaikuttava tarina, jota kuunnellessa silmät kostuvat.
Nuori Heino Kaulanen polttopuiden teossa.
Hillen vanhimman lapsen Heino Kaulasen ja hänen vaimonsa Lahja Sylvia Kurkkion rakentama Karilan talo rakennuksineen huhtikuussa 1961. Karila on ainut Äkäslompoloon rintamamiehille annettu tila. Muutoinhan Suomeen perustettiin kymmeniätuhansia asutustiloja sodasta palaaville miehille ja heidän perheilleen. Äkäsjokivarressa oli myös rintamamiestiloja.
Kaulasen perhettä keväällä 1956. Vasemmalta Sauli, äiti Lahja ja isä Heino. Edessä vasemmalta Eira ja Vuokko. Perheen kuopus Lea ei ollut tällöin vielä syntynyt. Kuvasta puuttuu Raija, joka oli sen talven Kittilän Muusassa Kurkkion mummun seurana. Koulu ei ollut talvella haittana, koska koulua käytiin vuodessa vain kuusi viikkoa kesällä.
Elsa Kurkkio (vas.) tyttärensä Päivin ristiäisissä 1959. Kummeina Inkeri ja Tauno Kokkonen. Näiden poika Ari ottaa ristiäiset hyvin vakavasti. Inkeri on Elsan serkku. Elsa on Lahja Kaulasen ja Evert Kurkkion sisar eli Karilan lasten täti.
Karilan tyttäriä vasemmalta Raija, Eira ja Vuokko hiihtoretkellä 1959. Polvillaan oleva tyttö on Marketta Kurkkio. Karilan tytöt ja Marketta ovat serkkuja. Karilan isä Heino Kaulanen ja Marketan äiti Anja Kurkkio, o.s. Kaulanen, ovat sisaruksia ja Hille ja Saima Kaulasen lapsia.
Heino Kaulanen lähtee hevosellaan viemään Kariniemen turisteja autotien varteen huhtikuussa 1961. Poika on hankkinut itselleen matkamuistoksi poronsarvet. Heino ja Lahja Kaulanen pitivät myös turisteja ensin pikku mökissään ja sitten 1953 alkaen uudessa Karilassa. Perhe asui turistien kanssa ja myöhemmin talousrakennukseen rakennettiin perheelle tilapäishuone turistiajaksi. Kerran turistit ihmettelivät, että miten niin moni henkilö pystyy huoneessa nukkumaan. Siihen Heino vastasi, että se vaatii vain järjestelyitä eli ensiksi nukahtaneet nostetaan seinälle pystyyn, jotta uusille tulee tilaa.
Karila ensilumen aikaan.
Karilan pihaa kevättalvella 1960-luvulla. Oikealla Eira Kaulanen ja tuolilla istuva on turisti. Heino on riisunut Ilpo-hevosen ja vie sitä taustalla talliin. Valjaat ovat vielä reen päällä etualalla ja niiden vieressä keittämiseen käytetty kaasupullo.
Tauno Kokkonen toimi Kittilässä poliisina ja kävi paljon Karilassa. Tässä Tauno valmistaa nokipannukahvia, mikä oli suosittu hiihtoretkien numero. Nykyään makkaranpaisto toimii yleisenä retkiohjelmana.
Lahja ja Heino Kaulanen Heinon 60-vuotispäivänä 1978. Lahjalla on sylissä tyttärensä Eiran lapset Hanna ja Jussi.
Heino Kaulanen 60-vuotispäivänään 1978.
Anja Kurkkio on säilyttänyt isoveljestään tällaisen hienon kuvan.
Heino Kaulanen ja lapset Heinon 80-vuotispäivänä 1998. Takana vasemmalta Eira, Raija, Vuokko ja Sauli sekä Lea polvillaan. Sauli on kylän ensimmäinen ylioppilas saaden viisi laudaturia.
Heino Kaulanen
Heinon tytär Raija tätinsä Anja Kurkkion portailla kesällä 1966. Raija oli Kurkkiolla turistiapuna.
Vasemmalla Raijan esikoinen Sari Palomaa vieressään Marjo Tapojärvi. Pikkuneidit on kuvattu aurinkoisena kevätpäivänä 1970 Riihen talon pihalla.
Raija, kahden lapsen äiti, Seinäjoen turistilta saadussa mekossa, joka 1970-luvun alun muodin mukaan on sen pituinen
Sukuhaaran tarinan jatkoa 1999. Toinen oikealla on Raija vierellään miehensä Samuli Palomaa ja toisella puolen tytär Virpi. Virpin vieressa hänen puolisonsa Vesa Pantsar sylissään esikoinen Aleksi Mikael. Vesan vasemmalla puolen ovat hänen vanhempansa Erkki ja Terttu Pantsar Pellon Rattosjärveltä.
Kesäaikaan Äkäslompolon kylän lapset tulevat usein käymään kotiseudullaan. Tässä Heino Kaulasen eli Karilan talon tyttäristä Vuokko (vas.) ja Eira kuvattuna Tanon talon kamarissa 14.7.2010. Vuokko asuu Saksassa Hampurin lähellä ja Eira Vihdin Nummelassa.
Karilan kuopus Lea asuu kotitalossaan Karilassa puolisonsa Juha Antikaisen kanssa. Tässä pariskunta yhteisen näyttelyn avajaisssa Äkäslompolossa 2.12.2011.
Pariskunnan hymyilevä poika oli v. 2006 harjoittelemassa jousiammuntaa, mutta ystävällisesti keskeytti sen kuvauksen ajaksi. Hän on Herman Kaulasen kanssa viides sukupolvi sukua.