Kukaslompolon talo ja Palomaat

Kukaslompolon talon alkuperää ei tunneta. Alun perin tila on ollut lompolon toisella puolen eli Kukastunturin rinteellä. Siellä näkyy vielä vanhoja viljelyksen jälkiä. Jossain vaiheessa Kymi-yhtiö on omistanut tilan. Talon aitassa on vuosiluku 1881, mutta puumerkkien perusteella tekijää ei tiedetä. Vaikka talo on vain n. 5 km Äkäslompolon keskusta, niin se on naapurikunnan eli Muonion puolella.  Asuinrakennuksen lisäksi uudessa tilassa oli kaikki tarvittavat talousrakennukset. Talossa oli kaksi päätyä ja niissä asui vuokralla eri perheitä. Hannukaisesta muuttaneet Juho ja Aino Palomaa asuivat toisella puolen ja Herman ja Maria Kustaava Kaulanen toisella puolen. Näiden poika Hille Kaulanen syntyi täällä Kukaslompolossa vuonna 1897. Kun Marian sisar sairastui vakavasti, perhe muutti Kaulaseen, jossa myös Maria kuoli samaan tautiin.

Muistellaan, että joku kyläläinen aikoi ostaa talon ja Lahen Onne hiihti illalla Juhon luo kertomaan aiotusta kaupasta. Juho laittoi hevosensa valjaisiin ja ajoi yötä myöten Muonioon ja teki aamulla 25.3.1912 talosta kaupat yhdessä veljensä Kallen kanssa. Kukaslompolon omisti tällöin Eeli Regina Muoniosta. Einari ja Vieno Kangosjärvi asuivat sitten talon toista päätyä ja näiden muutettua kylälle siinä asui Nili-Vilkko Nilivaara. Toista päätyä asuivat Juho ja Aino ja myöhemmin koko talo oli vain heidän ja tytär Veeran kolmen lapsen käytössä. Veera meni naimisiin Eelis Kangosjärven kanssa ja muutti Nilivaaraan. Viimeksi tilalla asui Veeran poika Mauno ennen  kuin rakensi itselleen uuden talon Tiurajärven tien varteen. Vanhat Kuaslompolon rakennukset ovat nykyään purettu tai siirretty pois.

  

Tässä Kukaslompolossa asunutta Palomaan perhettä. Isä Juho (1880-1966), jota kutsuttiin nimellä Juntti, äiti Aino ja tytär Veera Palomaa (1922-2003). Äiti Aino (1895-1973) oli omaa sukua Heikkilä ja kotoisin Kurtakosta. Veera Palomaa (myöh. Kangosjärvi) sai eläessään yhteensä 14 lasta. Lapsista on elossa 10, joista Äkäslompolossa asuu 7 (v. 2010). Myös heillä on lapsia ja lapsenlapsia, jotka asuvat kylässä.

Tämän kuvan ja monet muut kuvat tässä osassa on ottanut Torsten Rancken. Torsten ystävineen asui lomalla Kukaslompolossa ja he muodostivat virallisen yhdistyksen nimeltä Kukaslompolo Fjällklubben. Myöhemmin he rakensivat oman majan Karinivaan Äkäslompoloon. Torstenin tytär Yrsa ja Veera Palomaa olivat ystävättäriä.

Tällä kauppakirjalla Eeli Regina myi 25.3.1912 Palomaan veljeksille 1/8 manttaalin kokoisen Kukaslompolon tilan kaikkine tiluksineen ja rakennuksineen 3000 Suomen markan hinnasta (10.500 euroa/2010). Aika oli taloudellisesti tiukkaa ja kauppa tehtiin velkakirjalla.  Kauppakirjan laati lennokkaalla käsialalla Muonionnniskan pitäjän nimismies Osk. Paatero ja todisti yhdessä hänen kanssaan Manne Yliniemi. Manttaaliluku tarkoittaa, että tila oli yksi kahdeksasosa alkuperäisestä verotustilasta.

Aino Palomaa on omaa sukua Heikkilä ja kotoisin Kurtakosta. Kuvassa Ainon sisko Hildur miehensä Uuno Vaattovaaran kanssa. Vasemmalla on poika Jorma ja keskellä tytär Sisko (kuva 1935).

 Kukaslompolon pirtti talvella 1936. Vetoporo on välipalalla. (Karinivan majan albumista)

Kukaslompolon pihapiiriä. Vasemmalla riihi ja takana näkyy Yllästunturia. Talon päädyssä on osittain maan alle kaivettu kellari, jossa säilytettiin mm. kaloja.

 Kukaslompolon talousrakennuksien taustaa eli liiteri, puoji/varasto ja talli sekä kehän sisällä oleva lantatunkio vuonna 1937. Katolla on kuivalihateline.

Kukaslompolon pihalla vuonna 1937 vasemmalta Einari Kangosjärvi, esiliinanainen on Einarin puoliso Vieno vierellään tyttärensä Helga, Vienon takana Tanon iso-Vilkko, lettipäinen on Veera Palomaa ja hänen takanaan isä Juho karvalakki päässä. Veeran vieressä on hänen äitinsä Aino Palomaa, jolla on sylissä Kangosjärven tyttö Liisa. Einari ja Veeran tuleva puoliso Eelis Kangosjärvi ovat veljeksiä. Veera ja Eelis asuivat myöhemmin Nilivaarassa.

Einari ja Vieno Kangosjärvi sekä kaksi heidän lastaan eli Helga ja Liisa (1937). Lapsia oli kaikkiaan 7.  Perhe asui ensin Kukaslompolon talon tupapäädyssä ja toisessa päädyssä asuivat Palomaat. Myöhemmin Kangosjärvet muuttivat Sivulantielle.

Kreivitär Aina Hamilton ja Veera Palomaa Kukaslompolossa

Veera ja Palomaan Pruuni-hevonen v. 1939.

Heinää niitetään Kukaslompolossa vuonna 1940.

Olivatkohan vanhat verotussyyt takana, kun taloissa ei kamareista tehty omia savupiippuja katolle, vaan niiden savupiiput johdettiin välikatolla vaakana pirtin savupiippuun? Aino Palomaa ja Kukaslompolon kamarin mahtava uuni, jossa oli tällainen savupiippuratkaisu. Sama järjestely oli Tanon talon kamareissa. Vasemmalla näkyvä tuoli on vieläkin Samuli Palomaalla tallessa. Anneli Palomaa asui miehensä Veikko Erkheikin kanssa vähän aikaa tässä kamarissa.

Veera ja Juho kolmilautaisessa veneessä Kukaslompolossa. Vene on seudulle ja ajalle tyypillinen jokivene eli hyvin pitkä ja kapea. Koska Äkäsjoella ja Kukaslompolossa ei ollut isoja aaltoja, veneellä pystyi kuljettamaan isonkin heinälastin.

Juho Palomaa esittelee Virma-hevostaan Kukaslompolon tallin edessä.

Juhon veli Einari Palomaa asui jonkin aikaa Kukaslompolossa.

Kukaslompolon pihalla vasemmalla on Juhon veli Einari, Juho, Aino ja Veera. Pikkupoika on Veeran poika Samuli ja hänen koiransa
on saman ikäinen Pilkki. Taustalla navettarakennus ja oikealla on pirtin pääty. Turistinaisten nimiä ei ole tiedossa. (kesä 1945).

Kukaslompolon vieraskirja, johon ensimmäisen merkinnän ovat tehneet Siv ja Erik Roos 18.4.1939. Äkäslompolon kuvaaja Torsten Rancken on vuonna 1941 laittanut nimensä kirjaan. Hienon piirustuksen tekijää ei ole merkitty, mutta siinä on Kukaslompolon talo kuten valokuvien perusteellakin näkee. Hiiihtoreitti Pallakselta kulki Kukaslompolon kautta ja huonon kelin aikaan hiihtäjä saattoi tulla sisään yöllä klo 00.30 pyytäen yösijaa.

Vanhojen vieraskirjojen piirustukset, runot ja tarinat ovat säilyttämisen arvoisia muistoja. 

Vasemmalla Samuli, sylissä Anneli ja oikealla Mauno. Nuoret naiset ovat turisteja. Vasemmalla varasto, jota kutsutiin puojiksi. Taempana riihi, jossa vielä 1950-luvulla puitiin ohraa käsin. Juho teki lapsille pienet varstat, joilla jyviä hakattiin korsista irti. Kuumassa riihessä oli hikistä ja pölyistä tehdä työtä. (v. 1950-51)

Kukaslompolo talviaikaan. Navetta- ja tallirakennuksen edessä on lampaiden läätti.

 

Eelis Kangosjärvi on ostamassa Palomaan Juholta heiniä Kukaslompolossa. Rislareessä heiniä ei paljon kulje, mutta keväällä heinät olivat arvossaan ja hinnoissaan. Niitä jopa punnittiin käyttäen käsivaakaa kuten kuvassa. Maassa on rislan peite ja jotain pärekoreja. Oikealla kiinni oleva ovi on vanhaan talliin, jota kuvan ottoaikaan ei enää käytetty. Tallin oven päällä on luukku, jota kautta vintille laitettiin säilöön porojen jäkälää (1940-50 luvuilla).

Juho Palomaa on tulossa puita kaatamasta metsästä. Uskollinen pokasaha on purettu reppuun kirveen seuraksi. Luomusauvat ja poronnahkasiepakat kuuluvat kuvaan kuten säpikkäät, joita Juho piti huonon verenkierron vuoksi aina säärten päällä. Juhon mukaan metsätöihin laitettiin usein joku lapsi seuraksi, jotta olisi joku sanantuoja onnettomuuden sattuessa. Juhon tyttären tytär Anneli Erkheikki muisteli, että hänelle tuli useasti kylmä näillä reissuilla.

Harvinainen sisäkuva Kukaslompolosta. Samuli Palomaa koiransa Pilkin kanssa. Kaverukset olivat molemmat syntyneet samana vuonna. Pilkki eli 14-vuotiaaksi. Sängyssä istuu talossa asunut Erkki-Ville Nilivaara eli Nili-Vilkko. Kuvan vanha sänky on kuulunut jo Juhon isälle ja äidille ja on vieläkin tallessa.

Tauno Eskelinen tuli uusimaan Kukaslompolon kuistia. Vasemmalta Samuli, Pilkki-koira, Eskelinen, Anneli ja Aino-mummi edessään Leila. Leila kuoli 10-vuotiaana leukemiaan.Takana kaksi turistinaista.

Vasemmalta Samuli ja Mauno, jota ei yleensä saatu valokuviin. Isoisä Juho Palomaa siepakat jaloissaan, hämmästynyt Anneli, Aino-mummo ja Leila.

Samuli Palomaa 16 v. ja nappisilmä koira.

Vasemmalta Samuli ja isoisä Juho jaloissaan juhlasäpikkäät. Juho piti vanhana säpikkäitä lähes aina jalassa, koska ne vähensivät jalkojen kolotusta. Aino-mummi edessään Leila ja Anneli nojaa oveen.

Samuli Palomaa on hakenut porolla melkoisen heinälastin.

Huono valo ja huonontunut näkö panevat Juhon tutkimaan tarkkana kirjoitusta.

Juho Palomaa Kukaslompolossa maaliskuussa 1958

Samuli asevelvollisena Lapin rajavartiostossa.

Mauno Palomaa ja tuliterä traktori merkkiä Fordson Super Major. Veljekset Mauno ja Samuli ostivat traktorin yhteiskäyttöön. Kuva on vuodelta 1962 ja ilmeisesti otettu Kentän rannasta. Oikealla oleva mies Lapin lakissa lienee Jorma Kangosjärvi. Pikkutytöt Anne Ristimella ja ?

Kukaslompolon rantasauna. Saunan lähellä oli oja, josta saatiin saunavedet.

Aino Palomaa turistin seurassa.

Juho ja Aino Palomaa Kukaslompolossa syyskuussa 1960. Juho sai tämän sauvan täytettyään 80 vuotta. Juho kuoli vuonna 1966 ja Aino 1973. 

Kaunis vanhuudenkuva Aino Palomaasta.

Sukuhaaran tarinan jatkoa 1999. Oikealla Samuli Palomaa vierellään vaimo Raija, o.s. Kaulanen, ja tämän vieressä heidän tyttärensä Virpi. Virpin vieressä hänen puolisonsa Vesa Pantsar sylissään esikoinen Aleksi. Vesan vasemmalla puolen ovat hänen vanhempansa Erkki ja Terttu Pantsar Pellon Rattosjärveltä.

Kukaslompolon tallilato ja talli on vasemmalla ja navetta oikealla. Rakennus on nyt purettu ja tallipäästä on tehty Äkäslompolon metsästysseuran kämppä, joka sijaitsee Ahojänkällä vanhan Luosun tien varressa.

Jos pihassa ei asuta eikä rakennuksia ylläpidetä, niin nopeasti ne rapistuvat purkukuntoon.

Elokuussa 2010 nyttemmin edesmennyt Samuli Palomaa oli savustamassa Kukaslompolosta pyytämiään ahvenia. Taustalla Raijan ja Samulin koti Heinolantiellä Äkäslompolossa.