Kuopan Frimanin sukua

Äkäslompolon tien varressa olevasta Kuopan tilasta on tehty kruununmetsätorppa 1885 ja se on muutettu metsänvartijantorpaksi 1901. Paikan nimi on taloa vanhempi ja nimi ilmeisesti tulee talon kohdalla Äkäsjoesta olevasta kuopasta. Kuoppa oli hyvä taimenen kalastuspaikka. Tiloilla asuttiin yleisesti vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin niistä tehtiin virallisia ja verollisia torppia tai tiloja. Kuopalla olevan Frimanin talon perustaja on Kilian Friman (1854-1940), joka tuli Kolarista (Kieksiäisvaaralta) Kuopalle 1870-luvun jälkipuoliskolla. Naimisiin Kilian meni lokakuussa 1875. Hän rakensi Kuopan taloa yhdessä velipuolensa Aleksin kanssa. Aleksi jäi asumaan Kolarin Saarenputaalle. Veljeksillä olivat vaimoina Gardinin sisarukset. Kilian eli 86 vuotiaaksi ja sai vaimonsa Hilda Maria Gardinin (1856-1907) kanssa 16 lasta eli jälkeläisiä on runsaasti.

Kuopan tila on perustettu aurinkoiselle etelärinteelle lähelle kahden joen yhtymäkohtaa eli vanhan kansan ihannepaikalle. Talon mailla ja lähettyvillä on kolme kivikautista asuinpaikkaa. Myöhemmin kulkupolku ja sitten kärrytie kulki Äkäsjokisuulta Äkäslompoloon Kuopan pihan kautta. Samoin parempi tie päättyi yhteen aikaan Kuopalle. Siksi Kuopan talosta muodostui luonnollinen kulkijoitten vierailu- ja levähdyspaikka. Naimakauppojen myötä Äkäslompoloon myös syntyi sukulaissuhteita ja niihin perustuvia vierailuja.   

Kilianin poika Kaarlo (Kalle) Juho Friman (1875-1924) ja tämän Tanon talosta kotoisin oleva vaimo Lydia Matilda Äkäslompolo (1878-1933) asuivat talossa perheen kanssa yhdessä Kilianin kanssa. Pariskunta sai 11 lasta.

Seuraavaksi tilalla asuivat Kallen ja Lydia Matildan pojat Svante Friman (1905-1964) ja Usko Friman (1907-1971). Kuopan tilan elämään vaikuttivat myös lähellä olleet suuret savotat ja niiden kämpät.

Svante ja Ellen Eufemia Joki (1911-1997) menivät naimisiin 1933 ja asuivat ensin vanhassa pappa Kilianin rakentamassa talossa sen toisessa päädyssä. Svante rakensi 1946 oman talon hiukan ylemmäs, missä nyt on Tatu Frimanin mökki (vuosi 2020).  Svante ja Ellen saivat yhdeksän lasta, joista kaksi kuoli lapsena. Svanten talo paloi 1963 ja he muuttivat asumaan Uskon kamariin. Kesän he asuivat vanhassa piharakennuksessa.  Sitten Tatu veljineen rakensi 1964 uuden talon maantien ja lentokentälle menevän tien varteen ja muuttivat siihen pyhäinmiesten päivänä. Tatu meni aikuisena naimisiin Emmin kanssa, o.s. Kaulanen. Tatu on myynyt entisen talonsa veljensä pojalle Jukalle, joka on remontoinut sen v. 2011.   

Svanten veli Usko Friman asui vaimoineen saman talon pirtissä. Usko meni naimisiin myös 1933 ja puoliso Milja Matleena Nuottila (1891-1952). Vuonna 1952 Usko rakensi talon, Talo rakennettiin vanhan puretun rakennuksen paikalle. Vaimon kuoltua Usko meni uusiin naimisiin Impi Ingrid Torvisen kanssa. Uskolla ei ollut lapsia ja Uskon kuoltua Impi asui leskenä talossa. 

Vuonna 2021 Kuopan tilalla asuvat Svanten pojanpoika Jukka Friman ja puoliso Tuula. Tatu Friman kävi eläessään mökillään aina kun siltä tuntuu. Tilan maita ovat eri ihmiset myyneet myös kesämökkitonteiksi. Päärakennus oli jonkin aikaa sisustusliike Groopin omistajilla. Vuonna 2021 Kuopalla on majoitustoimintaa sekä päärakennuksessa että entisessä Groopin rakennuksessa. Pihapiirissä on myös muita rakennuksia. Katso www.kuoppa.fi.

Kuopan talon pihapiiri kuvattuna lännestä päin 1931. Oikealla häämöttää Yllästunturin rinnettä (kuva Frans Rantanen?).

Friman nimestä:

Friman nimen taustaa on selvitetty, koska siitä kulkee monia toisiaan muistuttavia tarinoita. Tarinoiden ydin, että nimi Friman olisi ollut Kilianin isälle papin antama ja sen taustana olisi Siperian vankeuden jälkeen oleva vapaa mies, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Hänellä oli ollut nimi Friman jo aikaisemmin Pielaveden kirkonkirjoissa 1835-45.

Kilianin isä asui Kolarissa ja oli nimeltään Juha Daniel Juhanpoika Friman. Hän käytti myös nimeä Tikkanen johtuen ehkä perässään olevasta etsintäkuulutuksesta. Juha meni naimisiin Anna Liisa Stenuddin (s.1818) kanssa. He saivat yhdessä pojan Kilianin 1854. Anna Liisalla oli ennestään lapsia ja Juhan Siperian vankeuden aikana hän sai 1859 au-pojan Aleksin, jolle annettiin jostain syystä myös sukunimeksi Friman. 

Kun yhdistää asiakirjatietoa ja perimätietoa, niin Juhan vaiheista voi saada kokoon seuraavan kertomuksen. Juha oli ammatiltaan seppä. Vuonna 1855 kiertävä laukkuryssä Paul Peldelin ryypiskeli paloviinaa Juhan kanssa tämän kotona syöden kaiken ruuankin. Juhan mielestä Peldelin ahdisteli hänen vaimonsa 10 vuotiasta tytärtä ja Juha surmasi kirveellä laukkuryssä Peldelinin. Uhriksi epäiltiin ensin etsintäkuulutettua pahantekijää Johan Fredrikiä Kemistä. Juha Friman silpoi ja kätki ruumiin veteen siirtäen sen myöhemmin poron ahkiossa toiseen paikkaan maalle piiloon. Löydettäessä ruumis oli huonokuntoinen ja poikkihakatut reisiluut puuttuivat. Juha tuomittiin taposta ja ryöstöstä kuolemaan. Rangaistus muutettiin pakkotyöksi Siperiassa. Juha anoi tuomion muuttamista niin, että hän lähtisi vaimon ja pojan kanssa siirtolaiseksi Siperiaan. Muutoksiin tai perheen mukaan saamiseen ei suostuttu ja Juha joutui vankina Siperiaan 1857.

Siperian osuus on Senaatin oikeusosaston päätöksestä. Juntusen väitöskirjassa sitten maininta: "Friman eli Tikkanen Juha Daniel Juhanpoika Kolari. Sen. oik.os. 1857 Da 61; Uudisasukas; Tuom. kuol. Paul Peldelinin taposta ja ryöstöstä; Rang. muut. p.työ Sip.; Anoi muutosta siirt. ja vaimon ja pojan mukaanottoa - ei suostuttu." (Tiedot  Janne Koivurannalta).

Suvussa kerrotaan myös, että Juha olisi ollut renkinä jossain pappilassa (Pajalassa?) ja saattanut papin piian raskaaksi ja menettänyt työpaikkansa. Pajalassa oli vuosina 1849-1861 kirkkoherrana Lars Leevi Lestadius, joka varmasti oli ankara isäntä. Friman/Tikkasesta ei ole löytynyt merkintää Pajalan kirkonkirjoista tältä ajalta ja tarina ei varmaankaan pidä paikkaansa. Juhasta ei myöskään ole vielä löytynyt mitään merkintää Siperian jälkeen. On hyvin todennäköistä, että hän ei koskaan palannut sieltä tai palasi jollekin muulle paikkakunnalle ja mahdollisesti toisen nimisenä.

Juhalla on ollut sukunimi Friman  jo 1835-45 Pielaveden rippikirjoissa. Tämä otettu tai annettu sukunimi johtui ehkä sepän ammatista, johon vaadittiin sukunimi. Seudulla oli myös Friman nimisiä taloja. Juha oli Pielavedellä naimisissa Venla Vesterisen kanssa saaden kaksi lasta (1841 ja 1843). Juha teki pahojaan ja hävisi etsintäkuulutettuna. Saarijärvelle muuttanut Venla kuulutti häntä virallisessa lehdessä 1848 uhalla, että ellei tämä vuoden ja päivän kuluessa palaa, avioliitto katsotaan rauenneeksi. Ei Juha palannut ja hän löytyi myöhemmin Kolarista. Juha isä oli 1788 syntynyt ja Keski-Suomessa asustellut Johannes Antinpoika.  

 

Kilianin uusi vuonna 1920 rakennettu talo Kuopalla vuonna 1933, jolloin talossa asuivat veljekset Svante ja Usko Friman. Ikkunoiden välissä näkyy vanha ovenreikä, joka laitettiin umpeen kun rakennettiin kuvassa näkyvä uusi kuisti. Kun veljekset ottivat vaimot, niin vanha ovenreikä otettiin taas käyttöön ja Svante perheineen kulki siitä asuen talon vasemmalla puolen salissa ja kamarissa. Sisälle laitettiin väliseinä ja naapuriin piti kulkea ulkokautta. Usko vaimoineen asui oikealla vanhan rakennuksen pirtissä.

Portailla istuu Aukusti Friman/ Raittimo ja hattupäinen on turisti. Tämä Torsten Ranckenin ottama kuva on ollut myös vuonna 1936 painetussa teoksessa "Villi, kaunis Lappi" (Aho & Soldan/WSOY). Pihalla näkyy auto, jolla Torsten ja kaksi hänen insinöörikaveriaan ajoivat etelästä Äkäslompoloon asti, vaikka kunnon maantietä ei ollut. Tie Äkäslompoloon kulki aivan talon takaa. Autosta on kuvia tämän sivuston kohdassa "Matkantekoa". Kuvan rakennus on myyty ja siirretty vuonna 1950 Äkäslompolon Kuerille osaksi Ylläskartanoa. Usko ja Tatu Friman purkivat talon ja hevosella ajoivat hirret Kuertunturin kupeelle. Pihalla oleva erityisen hyvin aidattu alue voi olla kessuviljelmä. Kilianin kessulauta on yhä tallessa.

Kuopan talon talousrakennuksia. Muutettuaan Kuopalle Kilian ja perhe asuivat ensin paikalla olleessa äkäslompololaisten tervankeittäjien multakodassa. Taustalla on Kilianin ensimmäinen asuinrakennus. Se palveli sitten riihenä ja viimeksi kesänavettana. Keskellä lämpiää savusauna, joka alunperin oli ollut navetta, Sen oikea puoli on paja. Oikealla näkyy vähän heinälatoa. Keskellä kuvaa näkyy Äkäsjokea (1933).

Kiinni on ja pysyy!

Äkäslompoloon ei ollut kunnon tietä v. 1933. Torsten Rancken kahden nuoren miehen kanssa lähtivät yrittämään kylälle ja pääsivätkin sinne autollaan. Matkalla Äkäslompolosta takaisin Äkäsjokisuulle autoon hankittiin ulkopuolisia hevosvoimia. Auto on juuttunut Kuopan ja Äkäslompolon välille Karittaojan rapakkoon. Usko Friman Kuopalta on haettu Poju-hevosineen avuksi. Poju oli alunperin Kalle Frimanin hevonen, jonka Usko huusi itselleen perikunnalta. Tatu Frimanilla on ruunan valjaat vieläkin tallessa (v. 2011). Tatu Friman joutui myös useasti auttamaan hevosella samaan rapakkoon jääneitä autoja. Huomaa matkatavaroiden kiinnityspaikka auton astinlaudalla.

Kuopan vanha Kilianin talo ja taustalla loppukevään lumia Ylläksen huipulla.

Alanen linkka ja sen kävelysilta sekä alhaalla kalastuspuut. Uittoa varten rakennettua siltaa kutsuttiin myöhemmin Unelmien sillaksi. Kannen lankut lahosivat eikä kukaan halunnut maksaa korjausta ja silta jouduttiin purkamaan onnettomuuksien välttämiseksi.

Kuerlinkka keväällä 1951 otetussa kuvassa. Lunta on kerääntynyt jokiuomaan monta metriä.

Kilian Friman (kuva 1930-luvun alkupuolelta).

Kilian Friman myöhemmällä iällä (1854-1940)

Kilian ja Hilda Maria Frimanin tytär Aini Maria Oksanen (s. 26.5.1891, o.s. Friman) lapsineen. Vasemmalta Lauri Eemeli, Hilma Annikki, Elli Marja ja Weera Johanna. Ainin puoliso on Emil Oksanen.

Aini Frimanin puoliso Emil Oksanen istuu kuvassa ilmeisesti Lehon torpan portailla. Eemil toimi Äkäslompolossa metsänvartijana ennen poismuuttoaan.

Kilianin pojan Kaarlo Johan Frimanin ja vaimonsa Lydia Matilda Äkäslompolon ((1978.1933) tytär Irja Ilona Friman (1909-1934) miehensä Kalle Einari Malisen (1903-1998, Taapajärvi) kanssa. Kuva on otettu aivan 1920 luvun lopulla.

Kalle ja Irja Malisen poika Olavi Malinen (1930-1997)

Kalle ja Irja Malisen tytär Laura Hannerdahl ( s. 1932).

Kilianin miniän Lydia Matilda Frimanin (o.s. Äkäslompolo) hautajaiset kesällä 1933.

Lydia-äidin arkun ääressä lapset Usko, Svante, Aukusti, Irja, Hilkka, Nelly ja Aune Friman. Edessä Olavi ja Annikki Friman.

Jollekin pienistä lapsista tämä oli jännittävää aikaa ja hän keksi itselleen lorun "Meän äidin hautajaiset törmän alla kassin päällä"

Vasemmalta Svante Friman (1905-1964), Oskar Förlund, Aini Friman, Friidi Pudas, Viljo t. Hannes Förlund ja Ainin mies Tuure Friman (1882-1960).

Kuvassa Aukusti Raittimo ja polkupyörän päällä ovat Kalle (1937-1985) ja takana Tatu Friman. Kuva kesältä 1940, jolloin oli pappa Kilianin hautajaiset. Oikealla näkyy arkun somisteena olevia kuusia. Pappa Kilian kuoli Salmijärvellä ja hänen ruumiinsa tuotiin Kuerjokea pitkin veneellä Linkkojen yläpuolelle ja siitä hevosella eteenpäin. Takana näkyy reki, jolla arkku tuotiin pitkin kesämaata pihaan. Kuvan otti Osmo Raittimo ja hänestä näkyy tässä varjo.

Sisarusten isän Kilianin hautajaiskuva Kuopalla (1940). Oikealta Helli, Sulo, Arvo, Väinö. Osa lapsista puuttuu kuvasta.

Vasemmalla Kilianin poika Väinö Friman eli Salmi-Väinö Perho-hevosensa kanssa. Väinö osti Salmi-Simulta Salmijärven tilan ja sai siitä osanimen. Salmi-Väinö oli hevosmies ja persoonallinen henkilö ”Pappi kirkossa ja mies markkinoilla”. Taustalla näkyy 1950 purettu Kuopan päärakennus. Kuopalta oli Salmijärveen suora metsätie. Salmi-Väinö omisti osan Kuopan tilasta, mutta ostettuaan Salmijärven tilan hän myi osuutensa tilasta kauppias Jalmari Ollille. Kauppias hakkautti metsät ja myi sitten tilan Väinön veljen Kaarlon pojille Svante ja Usko Frimanille. Oikealla Usko Friman. 

Frimanin sisaruksista Helli, Arvo, Sulo ja Tuure Kuopalta 1950-luvun alussa. Vasemmalla puoliso Aini ja takana miehensä Tuure Friman, Hulda eli Hylti ja Arvo Friman, Sulon puoliso Lempi Matilda o.s. Kuru ja miehensä Sulo Friman, Helli ja oikealla Eemeli Tapojärvi. Tapojärvet ovat poromies Heino Tapojärven äidin vanhemmat. Kerran Sulo totesi, että hänelle sattui niin vireä vaimo, että paikkasi pyhähousutkin eikä hän saanut ostaa uusia.

Väinö Friman (s. 1889) ja puoliso Anna Filippa eli Hilpi Friman, o.s. Kaula.

Kuopalta kotoisin olevan Aune Frimanin/Niemen lapsia, joista vasemmalla on Raakel Niemi, Kaarina sylissään Kari ja vieressä Lea. Lean edessä seisoo Olavi. Vanhemmat Aune ja Kalle Niemi olivat Pasmajärveltä ja työskentelivät turistiaikana Äkäslompolossa.

Vasemmalta Elsa, Eini, Hilda ja Kerttu Friman Salmijärveltä läheltä kylää. Tytöt ovat Tanon Sirkka Frimanin miehen Lennan siskoja.

Hilkka Frimanin ja Samuli Reginan lapsia. Hilkka oli omaa sukua Friman ja Kuopan Uskon ja Svanten sisar. Vasemmalta Reino, Raili, Enni ja Marjatta. Edessä Sirkka Regina?? Sirkka Friman kävi usein kutomassa lapsille sukkia ja vanttuita.

===========================================

Svante Friman

Tämän Svante Frimanin talo paloi 12.9.1963 salamaniskusta. Vasemmalla on pirtti ja oikealla kaksi kamaria. Poika Tatu oli juuri silloin palaamassa Kemistä ostettuaan Mosse-merkkisen auton eli "maalaispojan unelman". Tatu oli palaamassa lähellä kotia kun salama iski niin, että sen ääni tuntui autossakin. Tatu juoksi lähempänä tietä olevaan Usko Frimanin taloon. Siellä seinässä ollut puhelin oli tulessa samoin kuin verhot. Tatu repäisi verhot alas ja vei ne ulos sekä heitti ämpärillisen vettä puhelimen päälle. Äkäslompolon puhelimet olivat menneet myös rikki ja vasta Komulaiselta pystyi soittamaan Sieppijärven palokunnalle. Talo paloi kokonaan kuten myös uusi navetta, jonne salama meni tehden pihalle jäljen kuin auran viillon. Navetassa paloi neljä lehmää ja kaksi ennätettiin pelastaa. Palossa meni perheen ja talon kaikki tavarat kuten myös valokuvat.  Vain uusi Valmet-traktori säästyi, koska Tatu oli siirtänyt sen illalla valmiiksi perunamaalle.

Kuin ihmeen kaupalla ihmisille ei käynyt mitenkään. Päiväunilla olleen Tatun isän Svanten salaman paineaalto oli heittänyt sängystä lattialle. Nukkumakamarin katto oli revennyt rikki. Toisessa kamarissa olleet äiti Elle ja poika Jorma säilyivät loukkaantumiselta. Talossa perunannostossa ollut Kauko Kaulanen oli ilmanpaineesta lentänyt pirtistä eteiseen kuten myös astiat.

Usko Frimanin puolison Hilja Nuottilan hautajaiset lokakuussa 1952. Arkun ääressä Uskon veljen Svante Frimanin perhe. Vasemmalta Ritva, Tatu, Kalle, Sinikka, Eini, Mirja Friman. Tyttöjen takana vanhemmat Ellen ja Svante Friman. Uskon talon portailla näkyy hautajaisväkeä mm. Ilta Kaulanen, Sirkka Friman, Riihen Amanda Äkäslompolo.

Kaksivuotias Mirja Friman v. 1951 setänsä Uskon talon portailla.

Kyläläisten kävelyretki Kuopalle ja takaisin 1964/65. Vas. etualalla Svante Friman ja vaaleat henkselit. Väki seisoo Usko Frimanin pihalla ja portailla.

Timo Torvinen ja Eini Friman Kittilässä.

Einillä oli vikaan kasvaneet jalat, jotka leikattiin evakkoretkellä Ruotsissa. Perhe oli evakossa Luckstassa Sundsvallin eteläpuolella. Kolmivuotias Eini oli Sundsvallin sairaalassa niin pitkään, että hän puhui pelkästään ruotsia, kun äiti haki hänet Suomeen ja kotiin. Pian Suomen kieli kuitenkin tuli jälleen käyttöön. Sanat äiti ja pyörä löytyivät ensinnä.

Tässä ehkä 1950 otetussa kuvassa näkyy vielä entisajalle tyypillinen kulkuväline. Poron reki oli kevyt ja tyylikäs. Kuvassa erottuvat myös hyvin poron valjaat. Pojat vasemmalta ovat Eero Äkäslompolo (s.1940) ja Kalle Friman (s. 1937) Kuopan talon pihalla. Kuistin kivijalkaan kiinnitetyn poron takaa näkyy navetta ja sen vieressä on liiteri. Kuvan poron rislareki on Tatu Frimanilla tallessa (2011).

Svanten ja Ellenin nuorin poika Jorma (1955-2003 ) soittaa tässä kitaraa n. vuonna 1980. Minna tytär ihmettelee kameraa. Sähköteknikko Jorma kuoli ulkomailla ollessaan siellä työkomennuksella.

Äiti Ellen Friman lapsiensa kanssa. Vieressä Mirja; myöhemmin Lahdenperä. Takana vasemmalta veljekset Jorma, Kalle ja Tatu Friman.

Äiti Elle Friman keskellä 85-vuotissyntymäpäivillä 1.9.1996. Vasemmalta lapsia Eini Koivuniemi, Mirja Lahdenperä, Jorma, Tatu, Sinikka Rauhala ja Ritva Muotka.

Tatu Friman keräämässä metsästä lehtikerppuja "kolmevitosen" Massey-Fergusonilla. Lehtikerppuja tehtiin kesällä ja kuivatettiin talvea varten porojen ja lampaiden ruuaksi.

Kuopan Svante Friman (1905-1964) Kivivuopion poroaidalla 1960-luvun alussa. Svante oli poromies eikä sekaantunut hevosten ajoon. Svante oli hyvä ja ahkera laulaja. Hän saattoi maata sängyssä ja laulaa iltakauden.

Svante Frimanin hautajaiset loppiaisena 1965. Vasemmalta Kalle Starling, Svanten sisar Annikki Friman, veli Usko Friman (k.1971) vierellään veli Aukusti Raittimo ja tämän edessä puolisonsa Emmi Raittimo. Takana veli Osmo Raittimo (k. 1970) edessään puolisonsa Toini Maila e. Pudas ja hänen vieressään sisar Aune Friman ja miehensä Kalle Niemi Pasmajärveltä.

Svanten poika Tatu Friman lokakuussa 2010 kotitilansa mailla. Tatu hoiti silloin vielä koneittensa avulla peltoja, jotta pihamaisema säilyy mukavampana. Heinät menivät läheisen Kuerharjun tallin hevosille. Tatulla meni hyvin ja Mossekin oli vaihtunut Mersuun. Muistelijalla oli hersyvä nauru ja hymyäkin löytyy. "Kyllä se on jumalan kuva kaunis".

Tatu Friman mökkinsä kuistilla (2010).

=====================================================

Usko Friman

Nuori mies Usko Friman parkkaa savotassa koivua hevosen aisaksi. Usko oli aina savotoissa hevosmiehenä.

Usko ja Poju-hevonen. Usko osti Pojun Kuopan perikunnalta ja ajeli sillä töitä. Poju sai jonkun halvauksen ja kuoli kesken ajon Hannukaisen alapuolella heinänhakumatkalla.

Usko Friman ja hänen ensimmäinen vaimonsa Hilja Nuottila (1891-1952). Nalle-koira haluaa kuvassakin rapsutuksia.

Hilja Friman, o.s. Nuottila on Tanon Amanda Äkäslompolon sisar. Hilja piti koruista ja laittoi itsensä hienoksi, kun aihetta löytyi. Muotiin tulleen hiusverkonkin Hilja hankitutti jostain itselleen.

 

Usko ja Hilja Friman.

Oikealla Usko Friman ja toinen vasemmalta Pontus Ristimella. Muista kuvaajalle esiintyvistä henkilöistä ei ole varmuutta.

Oikealla Usko Friman ja pöydän takana vaimonsa Hilja ja tämän takana Svanten poika Kalle Friman. Seinällä ovat Uskon ja Hiljan kuvat.

Usko ja Hilja Friman 1951 valmistuneen talonsa edustalla keväällä 1952. Talo on tässä vielä ilman ulkovuorausta.  Vaimo Hilja kuoli 3.10.1952. 

Hilja Frimanin hautajaiset v. 1952. Vas. Svante Friman ja vaimo Elle, sitten Aune Niemi ja mies Kalle. Oikealta kuvassa Tuure Friman, Usko Friman, tunnistamaton huivipää, Augustin vaimo Emmi Raittimo. Emmin takana Sirkka Friman ja hänen takanaan Hylti Friman. 

Kuopan Usko Frimanin talo on punamullattu ja kuisti maalattu vaaleaksi. Myöhemmin 2000-luvulla kuisti on muutettu ja talo peruskorjattu.

Takana vasemmalla Usko Friman ja oikeassa reunassa uusi puoliso Impi Friman. Uskon vieressä loma-apulainen. Usko ja Impi pitivät myös turisteja, jotka ovat kokoontuneet kahville. Taustalla on astiakaappi.

Usko Frimanin talo takaapäin.

Usko Frimanin talo ja kellari Kuopalla.

Oikealla Impi Friman ja vasemmalla Eini Friman. Taustalla näkyy Kuopan vanha talousrakennus, joka lähentelee jo purkukuntoa.

 

===================================================

Osmo Friman

Svanten ja Uskon nuorempi veli Osmo Raittimo sylissään poikansa Pentti ( v. 1947?).

Toini Raittimo poikansa Pentin kanssa Kolarin Saarenputaalla, jossa he asuivat lähellä äidin kotipaikkaa. Isä Osmon varjo näkyy kuvassa.

Pentti Raittimo mainion polkuhevosensa päällä. Pentillä kaikki lelut säilyivät ehjinä, mutta pikkuveli Seppo oli kasvettuaan leluja kohtaan kovasti ankarampi ja harva niistä säilyi seuraavalle polvelle.

Oikealla Pentti Raittimo serkkunsa Reijo Joensuun kanssa pyöräretkellä. Poikien äidit ovat sisaruksia. 

Nykyisen Äkäshotellin kohdalla Kolarin seurakunta piti pojille leiriä 1954. Pentti Raittimo, 10 v., oli leirillä mukana. Leirin johtajana oli Kemistä kotoisin oleva 16 v. Eero Sauri. Saurista tuli kuuluisa lehtimies Apuun ja Sanoma-konserniin.  

Kuljetus oli kuorma-auton lavalla, kuten siihen aikaan oli tavallista ja turvallista.

Vasemmalla Pentti ja vierellään neljä vuotta nuorempi veli Seppo. Kuva on leikattu jostain isommasta kuvasta.

Mikä hääpari?

Ketä?