Lehto

Hille ja Saima Kaulanen

Ilta ja Toivo Kaulanen

Lehon kruununmetsätorppa perustettiin 1915 nimellä Kenttälehto ja verotettiin vuodesta 1930 alkaen. Itse torppa rakennettiin 1916 ja siinä asuivat Aini ja Emil Oksanen. He muuttivat etelään ja myivät torpan Ainin sisarelle Saimalle ja tämän miehelle Hille Kaulaselle.

Saima ja Hille vihittiin 1918 ja kovasti onnellisena nuoripari asettui asumaan omaan torppaansa. Hille Hilarius Kaulanen (1897-1985) ja Saima Josefiina, o.s. Friman (1897-1931) saivat kahdeksan lasta:

1. Heino Jalmari (1918-2000), puoliso Lahja Sylvia Kurkkio (1922-1983)

2. Anja Kustaava (1921-2010), puoliso August Eevert Kurkkio (1918-1996)

3.Toivo Niilo (1923-2001), puoliso Ilta Matilda Äkäslompolo

4. Ahti Hilarius (1926-1927)

5. Aatos Hermanni, puoliso Irma Mirjami Äkäslompolor44444444444444444444444444444'

 

6. Milja Tellervo (1928-1978), puoliso Viljo Armas Tolonen (1927-1992)

7. Esko Aukusti (1930-1997), puoliso Aune Maria Kemi (1932-2011)

8. Ulla, kuoli neljän päivän ikäisenä 1931

Lisäksi Lehon lapsiin kuului Saiman poika Armas Friman (1916-1939).

Lehon torpan rakentaja metsänvartija Emil Oksanen istuu tässä ilmeisesti torppansa portailla.

 

Kirjasessa ”Lehon torpan tarinoita” torpan lapset ja lastenlapset ovat kertoneet torpan elämästä. Kovasti köyhää elämä oli ja muuttui todella vaikeaksi äiti Saiman kuoltua syöpään 1931. Tytär Anja oli 10 vuotta vanha jouduttuaan ottamaan perheen äidin roolin. Nuorista pojista ei ollut kauheasti apua Anjalle kuuluvaksi katsottuihin kodin töihin. Samaan aikaan alkoi yleismaailmallinen lama, jonka seurauksena vähäisetkin työt ja ansiot loppuivat. Suomessa oli paikoin paha nälänhätä ja ihmiset vaelsivat työn ja ruuan perässä. Lehon torpan väki selvisi tästäkin kaudesta.

Lehon torpassa oli vain yksi huone kooltaan 6 x 6 metriä. Se ei ollut kooltaan erikoisen pieni perheasunnoksi ja sisälsi leivinuunin. Seinät ja muuri olivat kalkitut ajan tavan mukaan. Suuren lapsikatraan vuoksi nukkumatilat raivattiin päiväksi pois lattialta, jotta siinä pystyi kulkemaan. Tilaa tarvittiin joskus reen tai muun ison tarvekalun korjaamista varten. Parikymppisiksi lapset kotona asustelivat kunnes muuttivat omaan elämään. Lehon torpan jälkeläisiä on kylässä kymmenittäin. Lehon torppa jäi vapaaksi uuden asunnon valmistuttua ja se siirrettiin 1950-luvulla ateljeeksi Eino Saarniolle Tiukupuljuun Äkäsjoen sillan lähelle. Lehon torpan jälkeläinen Lea Kaulanen osti ja siirsi torpan omistamansa Karilan maille v. 2016. Torppa on jo pystyssä ja palvelee yhtenä Karilan rakennuksena matkailijoita.

Hille Hilarius Kaulanen (1897-1985) vuonna 1980 otetussa kuvassa. Hille on Herman Yrjö Kaulasen ainut sukua jatkanut poika.

Oikealla Hille Kaulanen asevelvollisena.

Hille Hilarius Kaulanen ja Saima Josefina Friman menivät naimisiin 07.09.1918. Molemmat olivat syntyneet 1897. Kuva on koottu kahdesta erillisestä otoksesta, kuten useimmat tuonaikaiset. Vihkikuvaa se varmaan haluaa esittää.  Hille on kuvassa armeijan puvussa, mutta hän oli varsinaista asepalvelusikää vanhempi, kun ei suuren perheensä ja köyhyytensä vuoksi kyennyt väkeen ajallaan. Olisiko kuva jostakin 1920-luvun puolivälistä?

Hille Kaulanen ja Förlund valokuvaajan pakeilla.

Hille Kaulanen ja Saima Kaulanen asuivat tässä pienessä torpassa Äkäslompolossa. Äiti Saima kuoli 34-vuotiaana syöpään. Elämä oli varmasti tiukkaa, mutta tässä mökissä on sukujuuret tosi suurella osalla Äkäslompolon asukkaista.

Lehon torppa on siirretty 1950-luvulla ateljeeksi Eino Saarniolle. Myöhemmin torppa on siirretty Karilan maille.

Lehon torppa elokuussa 2020. Lea Kaulanen on siirtänyt sen isänsä ja kotinsa maalle lähelle Navettagalleriaa. Isä Heino oli Lehon torpan lapsia.

Hillen ja Saiman sauna.

Hillen pojat Heino, Toivo ja Aatos Kaulanen sotilaspuvuissa. Kuva on otettu Torniossa rauhan tultua syksyllä 1944. Rintamalla olleet Heino ja Toivo ovat juuri päässeet sodasta ja Aatos Oulusta varusmiespalvelusta. Rintamamiehet saivat lähteä kotiin sotilasvaatteissa, koska muuta ei ollut antaa. Veljesten isä oli Hille Kaulanen (1897-1985) ja isoisä Herman Yrjö Kaulanen (1872-1952).

Vasemmalla Hillen ja Saiman tytär Milja Tellervo Kaulanen (m. Tolonen, 1928-1978) yhdessä Kentän Stina Ulrika Äkäslompolon (m. Välimaa, 1924-1975) kanssa. Tytöillä on tässä 1940-luvun alkupuolen kuvassa muodikkaat "eräkengät ja boordisukat". Molemmat naiset kuolivat melko tarkkaan 50-vuoden iässä.

Tässä Hille sahaa kaarisahalla turisteille puita Multakodalla vierellä lähellä nykyistä Kotamajan kahviota.

Milja Kaulasen tytär Marjatta Tolonen hääkuvassa miehensä Veli Mäntynenän kanssa.

=============================

Ilta ja Toivo Kaulanen

Ilta Kaulanen poikansa Karin kanssa syyskuussa 2010. Kari on lehtimies ja nyttemmin myös kirjailija. Karin viimeiset teokset perustuvat Äkäslompolon tapaisen kylän elämään. Katso tästä linkistä nimet.

Iltan ja Toivon kotitalo Lehon torpan mailla.

Ilta Kaulanen o.s. Äkäslompolo perintökoru kaulallaan

 

Äkäslompolon sisaruksille Irmalle, Sirkalle ja Iltalle syntyi kullekin poika melkein samaan aikaan vuonna 1953. Ilta Kaulasen poika Kari on tässä oikealla. Serkukset eli Irman poika Ahti Kaulanen ja Sirkan poika Voitto Friman. Myös turistit kuvasivat poikia yhdessä monena vuotena heidän kasvaessaan.

Ilta, Kari ja Toivo Kaulanen

Ilta asui nuoruutensa Tanon taloss ja talvella vesi oli kaivossa vähissä. Onneksi vieressä virtasi Äkäsjoki, josta voi pänikällä hakea vettä.

Ilta toimi uitossa kokkina ja on tässä kuvaajan pyynnöstä istahtanut tukin päälle.

 

Toivo ja Ilta Kaulanen poikiensa Juhan ja Karin kanssa 1964. Kuvan on ottanut Kaukaan Lyly ry:n ryhmän jäsen.

Hyvin tyypillinen kuva turisteja majoittaneista Äkäslompolon taloista. Päivän hiihdon jälkeen kokoonnuttiin aina iltateelle, jota tässä kaataa Ilta Kaulanen. Taustalla olevan verhon takana nukkui ahtaasti oma perhe ja etualan pirtissä lomalaiset

Monessa perheessä on ollut rakkaita lemmikkejä. Tässä Juha Kaulanen kissansa kanssa. Misse katosi yhtenä kesänä ja sitä etsittiin, mutta lemmikki ei tullut takaisin. Vasta paljon myöhemmin vanhemmat rohkenivat paljastaa, että kissa oli jäänyt niittokoneen alle ollessaan pellolla hiiriä pyydystämässä (1960-luvun  loppupuoli)

Toivo Kaulanen ymmärsi vanhojen esineiden säilyttämisen tärkeyden ja keräsi niitä. Päiväämätön lehtileike kertoo Toivon harrastuksesta. Osa näistä esineistä on sijoitettu Tanon taloon nähtäville.

Lehtikuvassa Toivo näyttää, miten varstalla puitiin viljaa riihessä.

Kotitalo vuonna 2011. Leskeksi jäänyt Ilta asui siinä ja muisteli minulle vanhoja asioita.

Oikealla Ilta Kaulanen on 10.3.2011 seuraamassa lasten hiihtoja Riemuliiterillä.

 

Heinäkuussa 2011 julkaistiin kirjanen Lehon torpan tarinoita. Hille ja Saima Kaulanen asuivat lapsineen tässä pienessä torpassa Äkäslompolon Lehossa.

Kannen maalaus torpasta on Ahti Kaulasen, jonka isoisä Hille on.

Seuraavassa kuvia 2.7.2011 pidetystä tilaisuudesta.

Vanhan torpan paikalle on pystytetty muistokivi. Torppa oli  rakennettu vuonna 1916 ja siinä asui ennen Hilleä ja Saimaa muita ihmisiä. Torppa siiirrettiin myöhemmin Äkäsjoen varteen opettaja Saarnion Tiukupuljuun. Sieltä Lea Kaulanen siirsi sen Karilaan.

Oikealla Markku Kurkkio, jonka äiti Anja oli yksi Saiman ja Hillen lapsista ja asui tässä torpassa. Markun vieressä hänen ja Ulla Kurkkion poika Pasi. Nuoret herrat vasemmalta ovat Pasi ja Jaana Kurkkion pojat Eelis, Akseli ja Vertti.

Pienessä sateessa Lehon pihalle oli kerääntynyt sukua ja puolisoita. Edessä oikealla selin Kari Kaulanen ja hänen vierellään puoliso Minna Siilasvuo. He olivat järjestäneet juhlatilaisuuden. 

Tilaisuuden aluksi Kauno Kaulanen esitti Ylläsvalssin, jonka sanat ovat Aatos Kaulasen ja sävellys esittäjän. Punatakkinen nainen on Ilta Kaulanen ja taustalla on hänen ja edesmenneen Toivo Kaulasen kotitalo.

Ylläsvalssin sanat saavat kuulijat usein miettimään laulun kuvaamaa ajan kulkua.

Aatos Kaulanen on istahtanut penkille ja saanut harteilleen juhlashaalin.

Kari Kaulanen esitteli yhdessä suvun kanssa toimittamansa kirjan Lehon torpan tarinoita ja luki siitä pieniä otteita. Kirjassa on  Hillen lasten omia tarinoita ja lastenlasten heistä kirjoittamia muistelmia.

Lehon torpan muistolaatta on kiinnitetty erikoisen muotoiseen valkeaan kiveen. Tässä Markku Kurkkio muistelee kiven vaiheita. Isoisä Hille oli löytänyt kiven jo poikasena Yllästunturin päältä ja mieli sen saamista itselleen. Kun TV-mastoa varten rakennettiin tie tunturiin vuonna 1968, niin kivi saatiin tuotua autolla Hille Kaulasen pihaan. Sieltä se kerran hävisi ja löydettiin myöhemmin Pakasaivon tien varresta. Tekijää ja teon motiivia ei tarkkaan tiedetä. Kivi kuitenkin tuotiin takaisin Hillelle ja nyt se kantaa komeana muistolaattaa. 

Saiman ja Hillen lapsista on elossa vain Aatos Kaulanen. Muistotilaisuutta seuraavana päivänä 3.7.2011 hän täytti 85 vuotta.

Hillen ja Saiman jälkeläisistä monet ovat taiteellisesti lahjakkaita. Tässä lapset ihailevat Ämmiä, joka on Lea Kaulasen luomus.

Pöydällinen Kaulasia juhlakahvilla lomakeskus Seidassa, jonne väki kerääntyi pihatilaisuuden jälkeen. Vasemmalla Ahti, isä Aatos, Kauno ja Kaunon poika Kimmo Kaulanen. Seita on Hillen tyttären Anjan ja Vertti Kurkkion perustama lomakeskus.

Julkaistun kirjan ensikappaleen Kari Kaulanen luovutti Aatokselle. Kirjassa on myös Aatoksen muistelmia.

Tässä osa Lehon torpan lastenlapsista Seidan pihalla. Serkkuja kerrakseen!

Hille ja Saima Kaulasen jälkeläisiä on elossa juhlapäivänä 2.7.2011 yhteensä 142.

Kuvassa vas. Esa Vapa, Marketta Siipola (o.s. Kurkkio), Sauli Kaulanen, edessä oleva nainen Kirsti Järvirinne (o.s. Tolonen), Maila Alatalo (o.s. Friman), Lea Kaulanen, Lean takana Eero Vapa vierellään Kauno Kaulanen ja Kari Kaulanen, Karin edessä Eira Kaulanen, Martti Kurkkio, Arja Räsänen (o.s. Tolonen), Martta Liikavainio (o.s. Friman), Markku Kurkkio, Raimo Tolonen, Marjatta Vapa, Hilkka Tolonen, Ahti Kaulanen, Juha Kaulanen.