Nilivaara sekä Veera ja Eelis Kangosjärvi

Nilivaaran talo sijaitsee Nilivaarassa Äkäslompolojärven itäpuolella. Korkean kangaspaikan ja järven läheisyyden vuoksi tila oli hyvä viljellä, koska halla ei sinne tullut. Erkki Ollinpoika Luosujärven (s. 1811) ja Marian (s. 1915) perhe hylkäsi vuonna 1869 Kaulan tilan Äkäslompolon rannalta. Erkin perhe  perusti sen jälkeen uuden tilan Nilivaaraan. Nilivaarasta tuli kruununmetsätorppa jo vuonna 1896, mutta veroa tilalta alettiin kantaa vasta vuonna 1931. Nuoremman Erkin (Kaula, 1855-1900) ja vaimo Wilhelmiina Holmströmin (1862-1909) avioliitto päättyi 1900 Erkin kuolemaan. Wilhelmiina meni uusiin naimisiin Heikki Mölön kanssa, mutta kuoli pian itsekin. Heikki Mölö haki postia ja kauppatavaroita Tapojärvestä Äkäslompoloon. Hän katosi talvella ja löydettiin vasta toukokuussa kuolleena Kiuaskeron läheltä.Tämän jälkeen tilaa alkoi pitää Erkin ja Wilhelmiinan tytär Olga (1882-1920) muoniolaisen miehensä Kusti Kangosjärven (1881-1950) kanssa. Olgalla oli sisaruksia Hylti (s. 1893), Erkki Vilhelm Nilivaara eli Nili-Vilkko (s.1896) ja Kalle. Pariskunta Olga ja Kusti saivat lapsia kuten Einari, Tuure (Tyyre), Helli, Kalle, Eelis, Väinö ja Sylvi. Olga kuoli nuorena Espanjantautiin ja taloon hankittiin sukulaistyttö taloutta hoitamaan.

Einari meni naimisiin Vieno Äkäslompolon kanssa ja perhe asettui myöhemmin kylälle perustaen Sivulan talon. Kalle aikoi rakentaa Nilivaaraan mäen alle ja teki jo talon perustan, mutta sai Hannukaisesta rintamiestilan ja muutti sinne. Kalle meni naimisiin ja muutti Luosujärven Muusaan saaden kutsumanimen Muusan Nili-Kalle. Eelis jäi Nilivaaran taloon ja meni naimisiin Kukaslompolosta olevan Veera Maria Palomaan kanssa. Kangosjärven Eelis (1912-1971 ) ja Veera (1922-2003) saivat kymmenen yhteistä lasta, joista kaksi kuoli nuorina. Veera sai lapsia tiheään tahtiin. Kun talon työt piti myös hoitaa, niin se vaati järjestelyitä.  Kun Veera lähti niitylle, niin hän lastasi kärryihin kaikki pienet lapset ja veti heidät mukaan työmaalle. Kerran 1,5 vuotias Pekka meni joelle ja hukkui.  Perhe asui Nilivaarassa kuten myös Eeliksen kuuro sisar Helli. Yksi toisensa jälkeen lapset muuttivat pois kotoa ja taloa jäi pitämään nuorin poika Matti. Matti asuu v. 2021 edelleen vanhassa kotitalossaan nimikkotiellään. Sisaruksista Hellevi ja Jussi asuvat myös Äkäslompolossa kotitilansa mailla. Vielä poika Eetu asuu kylän lähettyvillä.  

Vasemmalla Kalle Kangosjärvi kaupunkipotretissa.

Nilivaaran talo vuonna 1936 (Karinivan majan albumista)

Erkki Vilhelm Nilivaara eli Nili-Vilkko (s. 1896).

Kalle Kangosjärvi (vas.) ja Aukusti Raittimo Äkäsjoen Niverkoskella. Aikamoinen tukkisuma odottaa purkamista, mutta ennen tätä vaarallista askaretta asetutaan kuvaan. Kallella on keksi ja Aukustilla kanki, jolla puita väännetään virran vietäväksi. Kun suman aiheuttanutta puuta väänsi irti, niin kiireesti sai loikkia turvaan purkautuvan kasan tieltä. 

Kangosjärven vanha pirtti Nilivaarassa.

Nilivaaran Olga kuoli 30 vuotta aikaisemmin kuin miehensä Kusti Kangosjärvi. Tässä kuvassa Kusti on Nilivaaran tuvassa sukulaistytön kanssa, joka hankittiin Nilivaaraan talousavuksi.

Huomaa taloustavarat ja niiden säilytystavat, jotka näkyvät hienosti kuvassa.

Kusti Kangosjärvi (1881-1950) jaloissaan poronnahkaiset säpikkäät.

Kusti Kangosjärvi kyydittää porolla lastenlapsia.

Kuuro sisar Helli Kangosjärvi puunhakumatkalla.

Helli Kangosjärvi Nilipirtin Lehtosten ottamassa kuvassa. Taustalla heinänkuivaukseen käytetyt saurakepit.

Kangosjärven veljekset äitinsä Olgan hautajaisissa.

Kusti Kangosjärvi kotinsa Nilivaaran tantereella turisti Pällisen seurassa.hämärän rajamailla.

Kusti Kangosjärven hautajaiset elokuussa 1950.

(kuolinilmoitus)

 

Tuure Kangosjärvi, s. 1908. Tuure muutti asumaan Äkäsjokisuulle.

Tuuren vaimo Aino ja heidän kaksi lastaan.

Kangosjärven veljeksiä myöhemmällä iällä.

====================================================================

Veera ja Eelis Kangosjärvi Nilivaaran tilalla

Tässä Kukaslompolossa asunutta Palomaan perhettä. Isä Juho (1880-1966), jota kutsuttiin nimellä Juntti, äiti Aino ja tytär Veera Palomaa (1922-2003). Äiti Aino (1895-1973) oli omaa sukua Heikkilä ja kotoisin Kurtakosta. Veera Palomaa (myöh. Kangosjärvi) sai eläessään yhteensä 14 lasta. Lapsista on elossa 10, joista Äkäslompolossa asuu 7 (v. 2010). Myös heillä on lapsia ja lapsenlapsia, jotka asuvat kylässä.

Veera oli kaunis ja hyväntahtoinen ihminen.

Veera ja Eelis Kangosjärvi kaksoispoikiensa kanssa. Seppo ja Salmo syntyivät v. 1952.   

Eelis Kangosjärvi ajaa niittokonetta Nilivaarassa apumiehen kanssa. Veera haravoi taustalla (kuva v. 1957). Niittokoneen käyttö viikatteen sijaan tuli mahdolliseksi, kun pelloilla alettiin kasvattaa timotei-heinää. Se oli karkeampaa kuin luonnonheinä ja mohdollisti niittokoneen edestakaisin liikkuvan terän kulun ilman jatkuvaa tukkeutumista.

Jussi, Seppo, Salmo ja Hellevi Kangosjärvi. Turisti Kerttu Allonen Tampereelta rupattelee Helleville, joka ei ole kovin innostunut kuvasta.

Eelis hevosen kanssa ja Veera laittelee lapsia rekeen.

Eelis hakee polttopuita lasten kanssa. Hevosen tukkirekien päälle on asetettu rekka, jolla kuljetetaan pinotavaraa, heiniä ja muuta kuormaa.

Nilivaaran pihamaalla on kaksi koristeellista rekeä, joita käytettiin turistien kuljetuksiin ja pyhäajoihin. Näiden välissä heinähäkkireki.

Veera ja Eelis Kangosjärvi lasten kanssa.

Kaikista kylän albumeista löytyi vain yksi kuva, missä olivat maitokärryt. Näin tapahtui, vaikka maitokärryt olivat ennen välttämättömiä joka talossa. Niillä kuljetettiin maitotonkat, vietiin hakaan eläimille juomaa, haettiin heiniä, kuskattiin saunalle vedet ja tehtiin monet muut askareet. Lapsille maitokärryt olivat mukavat leikkivälineet, kuten Nilivaaran lasten hymyistä näkee.

Kaarina harvinaisessa lehmäkuvassa. Kylän albumeissa ei ollut kuvia lehmistä, lampaista eikä sioista. Yksi vasikkakuva löytyi turisti Stenforsin suvun albumista. (Kaarinan kuva 1963).

Eetu, Salmo, Seppo, Jussi, Elli (sivuittain), Kaarina (villapaita), Hellevi (rusetti). Matti katsoo maahan. Ladon päädyssä on puolittain maahan kaivettu kellarirakennus, jossa oli takka. Kuuro Helli asui siellä, mutta kävi talon puolella askareissa ja syömässä.

Salmo pilkkoi kerran polttopuita ja löi vahingossa kirveellä pikku Jussin oikeaan käteen. Kolme keskimmäistä sormea katkesi. Niitä ei huomattu ottaa mukaan lääkäriin ja niin Jussilta puuttuu oikeasta kädestä kaksi ja puoli sormea. Tämä ei ole haitannut pahemmin, koska Jussi toimii kirvesmiehenä rakennuksilla.

Eetu Kangosjärvi

Hellevi ja Elli heinätöissä 1960-luvun puolessa välin. Tyttöjä kuvaus naurattaa ja ujostuttaa. Ajalle harvinainen värivalokuva.

Eelis ja Veera Kangosjärvi asuivat Nilivaarassa. Tässä Nilivaara syyskuusa 1981.

Veeran pojista on tehty hauska asevelvollisuuskuvien yhteistaulu. Vasemmalta ylhäältä Mauno, Samuli ja kaksoset Salmo ja Seppo. Alarivissä Eetu, Jussi ja Matti.

Veeran tyttäret eli vasemmalta ylhäältä Anneli, Elli, Hellevi ja Kaarina. 

Veera kyläilemässä Vappu Roosin Nunnutievan mökillä.

Veera toisena jouluna Nunnutievan mökillä. Roosin mökki oli pieni ja siksi siinä oli kerrossänky.

Kuvan keskellä ruskeassa hameessa Veera Kangosjärvi (o.s. Palomaa) Ranckenin suvun naisten ruskajengin seurassa. Sinitakkinen on Yrsa Lagerbohm (o.s. Rancken) ja hänen takanaan Tove Ruusu (o.s. Rancken). Äärimmäisenä vasemmalla Ingeborg Skeppar ja oikeassa reunassa Ann-Maj Schöldström. -Veera ei siirtynyt turistien pitoon, vaan hoiti lehmiään navetassa.  Kuva Max-Åke Lagerbohm.

Nililahden venevaja. Äkäslompolojärvelle menevän ladun varressa on viittametsä.

Sama maisemakohta kesäkuussa 1982.

Sama kohta 5.5.2011. Venevajan katto on jo romahtanut.