Riihen talo Äkäslompolo

Kaikki Äkäslompolot asuivat samalla tilalla ja ilmeisesti yhdessä isossa rakennuksessa vielä 1800-luvulla. Perimätiedon mukaan tämä iso rakennus paloi 1830-luvun alussa. Tilapäismajoitus rakennettiin talon riiheen. Riihen tilalle rakennetun uudisrakennuksen rakensi Heikki Heikinpoika Äkäslompolo (1808-1877) perheelleen, jonka muodostivat tällöin vaimo Anna Ollintytär Rautio ja lapset Pekka Aadolf ja Heikki Immanuel. Uudisrakennus valmistui ilmeisesti 1849 ja sai perintönä pitää nimen Riihi. Heikin tytär Tiina Ulrika (1850-1924) meni naimisiin serkkunsa Arvid Äkäslompolon (1853-1923) kanssa. Talon omat pojat eivät olleet terveitä ja vävy Arvid tuli Heikin jälkeen talon isännäksi. Riihen toinen tytär Matilda Katarina meni myös naimisiin serkkunsa Taneli Alarikin kanssa ja muutti Tanon talon emännäksi.

Arvidille ja Tiina Ulrikalle syntyi Riihellä kuusi lasta. Vanhin poika Simon Justiinus (1878-1939) sai 1902 vaimon kurtakkolaisesta Sandra Maria Palovaarasta (1881-1963). He asuivat ensin Simonin eli Simpan kotitilalla Riihellä. Vuonna 1916 Arvid ja Stiina testamenttasivat omaisuutensa syytinkiä vastaan pojalleen Einarille. Einari muutti kuitenkin Amerikkaan samana vuonna. Nyt Arvid ja Stiina vuokrasivat testamenttaamansa tilan lapsilleen Otolle ja Hilmalle. Otto meni 1922 naimisiin riihelle1919 piiaksi tulleen Amanda Viuhkolan (1892-1981) kanssa. Vanhaemäntä Stiina Ulrika ei pitänyt ollenkaan tästä naimakaupasta ja vihoitteli miniälle koko loppuelämänsä.

Stina riiteli poikansa Oton kanssa tästä pöydästä. Hän valitsi jaossa ensin sen itselleen, mutta totesi kauniin pöydän olevan epäkäytännöllinen ruokapöytänä. Vaihto tavalliseen pöytään piti tehdä kirjallisesti ja todistettuna.

 

Oton sisar Hilma Kristiina (1888-1941) meni 1918 naimisiin Lorens Gardinin (1881-1964) kanssa asuen Riihen tuvassa vuoteen 1939. Tällöin he rakensivat hankkimilleen Riihen maille oman talon Jakolan.

Otto ja Amanda eivät saaneet yhteisiä lapsia. Amandalla oli oma tytär Linda, jonka isänä pidettiin Lieterovan Jussa Lanttoa. Linda meni naimisiin Armas Frimanin kanssa ja vanhukset tekivät syytinkisopimuksen näiden kanssa. Nuorelle parille syntyi nopeassa tahdissa neljä lasta. Armas kaatui Talvisodan alussa 19.12.1939 ja perhe asui edelleen Riihellä vanhusten kanssa. Otto kuoli 1952 ja uudelleen naimisiin mennyt Linda kuoli 1959. Amanda-mummo hoiti lapsia ja kasvattilapsia suurella lämmöllä. Lindan tyttären Mailan lapset Pirjo, Jarmo ja Jari puolisoineen jatkavat Riihen tilalla yrityksissään. Mailan putiikkia hoitavat Pirjo, Jari ja Jarin puoliso Jaana. Jarmo ja puoliso Hilkka toimivat Ykkös Caravanissa ja Lyhty-kahvilassa. Lindan pojan Kalevin tytär Pirkko piti Riihen mailla Ruskapirtti-nimistä yritystä. Sisar Paula Friman asuu vieressä. Riihen tilan mailla asuu edelleen Lindan tytär Orvokki Tapojärvi ja Lindan nuorimmalla lapsella Annella on lähellä kesämökki Äkäsjoen varrella.

Riihen talo on kyläteiden risteyksessä ja siitä muodostui kylän keskuspaikka. Tähän auttoivat varhaisen tien päättyminen tilalle ja kylän ensimmäinen puhelin ja myöhemmin puhelinkeskus ja yleisöpuhelin. Merkittävää oli myös se, että Amanda oli kirjoitustaitoinen ja kirjoitti kauniilla käsialalla kyläläisten puolesta erilaisia asiakirjoja ja kirjelmiä. Amanda oli aikaansaapa nainen. Riihellä pidettiin ja ruokittiin paljon turisteja ja kylän turismi alkoi Riiheltä. Kylään saatiin koulu Amandan aloitteesta ja koulu oli aluksi kaksi vuotta Riihen Paakari-rakennuksessa. Myöhemmin samassa rakennuksessa oli muutaman vuoden ajan Tornionlaakson Osuusliikkeen myymälä. Rakennukset ovat purettu lukuun ottamatta päärakennuksen hirsiä, jotka ovat kahden majoitusrakennuksen sisäseininä.  

Tässä Riihen talo vuoden 1933 kuvassa.

Kuvan keskellä Tanon talon Erkki Vilho Äkäslompolo eli Iso-Vilkko sahti- tai kiljukannu kädessä (1875-1940) seuranaan kaksi turistia. Vasemmalla on insinööri Matti Andelin Hangosta ja oikealla insinööri Wrede Teijosta. Riihen kuistin vierellä leikkivät pikkutytöt ovat Ilta Äkäslompolo ja Alli Gardin.

Talon katolle johtavat tikapuut ovat tulipalovaaran takia kaksoistikkaat eli toista puolen voi kiivetä ylös ja toista puolta voivat  toiset tulla samaan aikaan alaspäin. Pärekaton teossa tällaiset tikkaat olivat myös kätevät.

Arvid ja Stina Ulrika Äkäslompolon poika Einar (1894-1929)  muutti vuonna 1916 Amerikkaan ja asui 1920-luvun lopulla Seattlessa, Washingtonin osavaltiossa. Einar sai kotilansa syytingillä, mutta hänen kuoltua se meni sisaruksille.

Tässä Riihen talon luona vuonna 1933 otetussa kuvassa noin 12-vuotiaat toiset serkut Antti Pietari Äkäslompolo (1922-1973), vas. ja Pauli Immanuel Äkäslompolo (1920-1941) ovat menossa ongelle. Huomaa poikien tyylikkäät hatut, tuohikontit ja luomuvapaiset onget. Paulia kutsuttiin nimellä Kustin Pauli isänsä Karhu-Kustin mukaan.  Pauli kaatui jatkosodassa vasta 20-vuotiaana 8.9.1941 Sallan rajan tuntumassa Voitajoella.

Riihen Otto on käynyt pitkillä metsäsuksilla hakemassa takkaraidan rekeä varten. Kirvestä pidettiin hiihtäessä takana vyössä ilman mitään suojuksia.

Oton äiti Stina Äkäslompolo ei millään hyväksynyt Amandaa, koska tällä oli piiaksi tullessaan yksinäinen lapsi. Otto sai tehtyä syytinkisopimuksen 17.3.1917 sen jälkeen, kun ensin sopimuksen tehnyt Einar lähti äkisti Amerikkaan. Syytinkisopimuksella vanhukset saivat seuraavaa:

- 2 litraa maitoa päivässä (Stina kiukutteli jatkuvasti määrästä Amandalle ja kerran Amanda kaatoi hinkin täyteen ja loput pöydälle. Moitteet saatuaan totesi sen ehkä olevan nyt kaksi litraa eli riittävästi) 

- kilo voita kuukaudessa

- 200 kiloa ohra- ja ruisjauhoa vuodessa

- 25 kiloa lihaa vuodessa

- 25 kiloa kalaa vuodessa

- 25 kiloa suoloja vuodessa

- 5 kiloa tupakkaa vuodessa

- 2 kiloa kahvipööniä kuukaudessa

- 2 kiloa sokeria kuukaudessa

- vuosittain pari sukkia ja vanttuita sekä 80 markkaa vaaterahaa.

Otto ja Amanda Äkäslompolo. Äitinsä vastuksesta huolimatta Otto asui Amandan kanssa Riihellä ja meni naimisiin vasta 4.2.1922. Äiti Stina kuoli pari vuotta häiden jälkeen. Otto itse kuoli jo 1952 ja Amanda vasta 1981.

Riihen Otto (vas.) on vieraisilla muiden kyläläisten kanssa Karinivan mökillä.

"Otto Äkäslompolo i sina välmaktsdagar." Torsten Rancken on kirjoittanut näin ottamaansa kuvaan ja vuosi on todennäköisesti 1934. Tällöin Otto oli vielä  "Voimissaan". Otto sairasteli paljon ja kuoli 1952. Reessä istuva nuorukainen on Armas Friman (1916-1939), joka asui ja oli Riihellä töissä. Armaan isästä ei ole virallista todistetta, mutta isänä pidetään Tuure Kaulasta. Armas meni naimisiin Riihen Mantan tyttären Lindan kanssa. Riihen talo siirtyi syytingillä Lindalle ja Armaalle.

Maija Ristimella, Armas Friman ja hevosen toisella puolen Mikael/Mikko Kuusela. Edessä Armaan tytöt Martta ja Anja Friman. Hevosen nimi on Musta ja koiran Musti. Kuva syksyltä 1939. Kuuselan Mikko ei ollut kirkonkirjoissa eikä minkään viranomaisen tiedossa. Hän ei ollut käynyt mitään koulua eikä osannut lukea ja kirjoittaa. Kun Mikko pyrki naimisiin, niin kaikki tämä tuli ilmi. Piti opetella taidot ja käydä rippikoulu ennen naimalupaa. Mikolla oli heleä nauru, josta hänet muistetaan.

Turisti soittaa harmonia Riihen pirtissä. Oikealla Amanda Äkäslompolo kuuntelee virttä sylissään tyttärensä Lindan lapsi. Harmoni on tallessa Martan ja Veikon luona Muoniossa.

Riihellä oli myös pieni kirjasto, jonka Runa Lindfors oli lahjoittanut.

Vasemmalla Riihen Armas Friman yhdessä Martti Kaulasen kanssa.

Linda ja Armas saivat lyhyessä ajassa neljä lasta. Sota toi nuorelle perheelle suuren surun. 

Lindan tytär Maila säilyttää isän ja äidin kuvaa näin. Lindalla on sankariristi puvussaan ja Maila sylissään. Armas-isän kuva on muurin ransilla ja kehyksiin  on lisätty sama kuva.

Armas kaatui heti Talvisodan alussa 19.12.1939 Suomussalmella venäläisten hyökättyä Suomeen.

Tosi mielenkiintoinen kuva Talvisodan jälkeen 31.3.1940 Riihen pihalta. Äkäslompoloon hiihtokursseja järjestänyt Gunnar Stenfors eli Stena oli liittynyt vapaaehtoisena talvisodassa Svenska Frivilligkåreniin 3.1.1940. Stena (kersantti) ja ruotsalaiset ylikersantti Sture af Enestam, kersantit G.A. af Enestam, Tore Enochsen ja vapaaehtoinen B. Hanes saivat luvan 30.4.1940 kokeilla koiravaljakon toimivuutta tuntureissa välillä Kolari - Hetta. Matka kulki silloin Äkäslompolon kautta, josta kuva on Riihentalon edestä. Ruotsalaisia vapaaehtoisia osallistui talvisodan loppuvaiheissa yhteensä 8680 miestä toimien Lapin rintamalla ja yhteistyö näkyy jatkuneen vielä sodan jälkeenkin.

Riihen talon pirttiä 1940-luvun alussa. Kuvassa vasemmalla Sakari Äkäslompolo (Rautio), Kauko Kaulanen, Alli Gardin, Eeva Äkäslompolo ja Eila Äkäslompolo. Riihen Ottu sylissään Anja Friman, Riihen Amanda sylissään Kalevi Friman, takana Irma Äkäslompolo, Milja Kaulanen ja takana Hille Kaulanen.

Kuvan vasemmassa reunassa on pesukomuuti. Sen päällä oli pesuvati ja sisällä likaämpäri. Komuutin oikealla puolen on patakaappi. Piisillä on kahvipannu ja kahvimylly kahvipapujen jauhamiseen. Valo saatiin lyhdystä. Piisin alaosan ympärille on laitettu puukehikko, mikä on aika erikoista.

Huhtikuussa 1943 Suomi oli sodassa, mutta Riihen talon maisema oli rauhaisa. Äkäsjoessa on jo kevään merkkejä näkyvissä. Harvinainen kuvakulma Äkäsjoen yli.

Navetan edessä vasemmalta Ottu Äkäslompolo, Linda Friman ja Ilta Äkäslompolo. Seuraava on Amanda Äkäslompolo eli Riihen Manta, joka ei ole Iltan äiti, vaan saman niminen henkilö kylältä. Hänen oikealla puolellaan Maija Ristimella (m.Gardin) ja Aapo tai Hannes Äkäslompolo. Frimanien lapset edessä Maila (myöh. Alatalo), Martta, Veli Kalevi ja Anja. Vuosi 1943? Kalevilla on lapset Paula, Pentti ja Pirkko. Mailan lapset ovat Pirjo, Jarmo ja Jari.

Riihen Amanda Äkäslompolo tekee rekkilö kädessään leipäjuustoa Riihen pirtissä v. 1940. Lindan tytär Martta katselee kiinnostuneena kuvaajaa.     

Takaa vas. Linda Friman, Amanda Äkäslompolo ja Riihen Ottu. Edessä Lindan lapsia Kalevi,  Maila ja Martta 1940-luvun lopulla.

Amanda Äkäslompolo juottaa vasikkaa Äkäsjoen rannalla. Tytöt vasemmalta eli Leena Äkäslompolo, Maila Friman ja Martta Friman istuvat sahausrenkulla. Renkkua käytettiin lattialankkujen ja muun puutavaran valmistukseen. Sahattava paksu puu tuettiin ylös renkulle ja toinen sahuri kiipesi ylös. Hänelle annettiin pitkä ja leveäteräinen saha, jossa oli kädensijat molemmissa päissä. Toinen sahasi ylhäällä ja toinen alhaalla saaden osan sahanpuruista päälleen.

Riihen Amanda Äkäslompolo ja oikealla hänen tyttärensä Linda Friman sylissään Orvokki. Välissä Lindan lapsista Kalevi, Martta, Maila. (Kuva1948-9?).

Vasemmalta Tatu ja Ritva Friman Kuopalta. Sitten Riihen Kalevi, Martta, Linda Friman sylissään Orvokki Viuhkola. Maila Friman (m. Alatalo) ja aviopari Amanda ja Otto Äkäslompolo. Tatu ja Ritva olivat koulun vuoksi Riihellä viikot ja kävivät viikonloppuna tai hyvillä ilmoin hiihtäen kotonaan Kuopalla.

Elokuussa 1951 Riihen talon tienoo näytti tältä. Heinät ovat vielä sauroilla kuivumassa. Yllästunturi näkyy taustalla vielä ilman laskettelurakenteita.

Riihen kuisti ei ole enää valkoinen. Taneli Alarik Äkäslompolon veli Pekka Adolf Äkäslompolo (s. 1844) sairasti erikoisen taudin ja häneltä irtosi varvas. Varvas talletettiin vintille odottamaan Pekan kuolemaa ja hautaamista. Varvas kuitenkin unohtui vintille. Pakkasella talo paukkui ja silloin lapsille sanottiin, että Pekka siellä etsii varvastaan. Vintistä tuli luonnollisesti pelottava paikka, jonne ei haluttu mennä. 

Riihen Oton hautajaiset heinäkuussa 1952.

Riihen Otun hautajaismatka heinäkuussa 1952.

Tässä ilmeisesti Gunnar Stenforsin ottamassa kuvassa ollaan vuonna 1952 viemässä Otto Äkäslompolon ruumista Äkäslompolosta Kolarin kirkkomaalle. Koska erityisesti Äkäslompolo-Hannukainen välinen tie oli kuoppainen, niin Otto oli toivonut pääsevänsä viimeiselle matkalleen veneellä ilman kuoppien röykytystä. Veneessä nykyisen sillan alapuolella seisoo oikealla Markku Kaulanen sauvoin kädessään ja vierellään arkkua asetteleva Pauli Gardin. Markku ja Pauli laskivat arkkuveneellä Hannukaiseen, jossa arkku nostettiin August Raittimon auton kyytiin kirkolle vietäväksi. Taustalla oikealla on opettajapariskunta Eino ja Siiri Saarnio. Tunnetteko varmuudella muita kuvasta? Onko selin oleva Lauri Kaulanen ja keulassa Heino Kaulanen?

Riihen talon riihi ja taustalla Kellostapulin tunturi.

Riihen talon paakaritupa, jossa leivottiin leivät aina kesäisin tulipalovaaran vuoksi. Naapuritkin käyttivät sitä leipomiseen tulipalovaaran vuoksi. Paakaria käytettiin myös majoitustilana, kouluna ja kauppana. Amandan isä Kallosta oli aikoinaan hakannut rakennuksen.

Aluksi Äkäslompolossa ei ollut puhelimia. Vasta 1930-luvulla saatiin puhelin 5 km päähän Kuopalle siellä olleiden suurten savotoiden tarpeeseen. Kylän ensimmäinen puhelin asennettiin Riihen taloon vuonna 1939.  Linjalla oli kaksi puhelinta eli jos pirahti kerran, puhelu oli Kuopalle, jos kaksi kertaa, niin Riiheltä vastattiin. Puhelin oli pirtin nurkassa ja Riihen talon väki oli sen vuoksi hyvin tietoinen kylän tapahtumista. Radio ei kylässä kuulunut ja sotauutisetkin soitettiin puhelimella sieltä, missä radio kuului.

Marjo 3 kk on päässyt Annen sylissä harjoittelemaan puhelimen käyttöä.

 

Riihessä oli pitkään kylän ainut puhelin. Kun liittymiä tilattiin kylälle lisää, tuli tarpeen saada puhelinkeskus. Se rakennettiin v. 1956 Riihen talon nurkkaan. Tässä keskusta hoitaa Anneli Palomaa (myöh. Erkheikki). Vuonna 1969 keskukseen liitettyjä puhelimia oli 32 kpl ja lisäksi 4 automaattia ja puhelupaikat Hannukaisessa ja Luosussa. Keskus automatisoitiin vuonna 1973.

Äkäslompolon vanhaa puhelinluetteloa

On saatu uusi vaihdepöytä ja sitä hoitaa kuvan hetkellä Leila Kangosjärvi, kylän tuleva suntio. Keskusta hoitivat Riihen oman väen lisäksi ainakin Impi Friman, Anneli Palomaa, Leila Kangosjärvi, Raila Gardin ja Pirjo Komulainen. Keskuksen lisäksi Riihellä oli yleisöpuhelin.

Ilmakuva Riihen rakennuksista.

Edellisessä kuvassa vasemmalla oleva Riihen aitta on tässä kuvattu kesällä 1958. Muoniolainen taiteilija Veli Koljonen osti sen ja siirrätti pihapiiriinsä.

Maija Gardin on maalannut saman ilmakuvan Riihen rakennuksista v. 1993. Maija oli orpo ja asui paljon Riihellä. Hän avioitui naapurin eli Pauli Gardinin kanssa.

Riihen talon pihalla näkyy taustalla henkilöauto, jolla väkeä on tuotu Äkäslompoloon. Aurattu tie kuitenkin päättyi tähän ja loppumatka majapaikkoihin tai majoille piti kävellä tai hiihtää. Matkatavarat sentään kuljetettiin hevosella tai porolla. Tässä Karinivan majan väki pakkaa reppujaan ja laukkujaan hevosen rekeen.

Amanda Äkäslompolo ja Vieno Kangosjärvi päivittävät toisiaan kylän uutisilla.

Riihen Amanda on saattamassa tyytyväistä turistiaan. Tornionlaakson osuusliikkeellä oli jonkin aikaa oikealla näkyvä parakkikauppa Riihen kohdalla. 

Amanda Äkäslompolo ja Maija Gardin (1921-2004) vieraana Tammitievassa.

Amanda Äkäslompolo.

Amandan lapsenlapsen lapselle Marjolle isomummi oli tosi tärkeä ihminen. 

Amanda Johanna Äkäslompolo, o.s. Viuhkola (1892-1981)