Salmijärvi
Salmijärven yksinäinen erämaatalo ei varsinaisesti kuulu Äkäslompoloon, vaan sijaitsee kylän pohjoispuoleela Muoniossa. Salmijärven talolla ja sen asukkailla on kuitenkin monia sukulaisuussuhteita kylään. Tästä syystä keskinäiset kylästelyt ja muu kanssakäyminen oli jatkuvaa.
Salmijärven talo vuonna 1922 kuten alla olevasta Samuli Paulaharjun kuvatekstistä ilmenee. Saksalaiset polttivat Salmijärven talon syksyllä 1944. Paikalle rakennettiin sitten uudisrakennus heti sodan jälkeen.
Samalla kerralla Paulaharju otti kuvan Salmi Simusta ja tämän vaimosta.
Salmi-Simulla oli vain yksi virallinen lapsi eli Juho Aukusti Salmijärvi (1877-1933). Juho Aukustilla oli kahdeksan lasta eli Auno August, Juho Ludvig, Hilma Kristiina, Armas, Maria Matilda, Martta Fredrika, Aarne Jooseppi ja Väinö Akseli. Kukaan lapsista ei jäänyt pitämään Salmijärven taloa, vaan Simu möi sen Kuopan talon Väinö Frimanille.
Salmi-Simulla eli Simon Petter Salmijärvellä (s. 1841) oli Äkäslompolon kylässä tiettävästi sivuvaimo Stina Kaisa Äkäslompolo (1844-1928). Häntä kutsuttiin Kaija-tädiksi. Tästä Kaijasta ei tiettävästi ole säilynyt yhtään kuvaa. Heillä oli kolme yhteistä lasta eli Arvid (1880-1946), Hilda Lydia (1885-1906) ja Maria Kustaava (1871-1908). Maria Kustaavan ja Herman Kaulasen poika Hille Kaulanen meni naimisiin Kuopan Saima Josefiina Frimanin (1897-1931) kanssa. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli nuorina. Hermanin lapsenlapset ovat Hermanin veljen Tuure Kaulasen jälkeläisten kanssa Äkäslompolon kylän merkittävin sukukunta.
Aviottomien lasten viralinen tunnustaminen ei ollut yleensä tapana. Salmi-Simu kuitenkin piti Stina Kaisaa ja tämän lapsia sillä tavalla ominaan, että lahjoitti heille poromerkin, ompelukoneen ja muuta omaisuutta. Stina Kaisa sai Simulta myös kapioarkun, joka on 2000-luvulla tallessa Aimo Gardinilla.
Salmi-Simu oli tunnettu poromies. Hän rakensi ja rakennutti Salmijärven ja Kuertunturin väliselle alueelle luonnopuista hyvin laajan poroaidan. Sen tarkoitus oli pitää porot kesäaikaan tietyllä alueella. Aidassa oli Simun porojen lisäksi myös Äkäslompolon kyläläisten poroja. Aita oli pitkä ja Simu ratsasti hevosella sitä pitkin tarkastaen aina välillä aidan kuntoa ja korjaten sitä.
Vasemmalla Kuopan Kilianin poika Väinö Friman eli Salmi-Väinö Perho-hevosensa kanssa.
Tatu Frimanin kertoman mukaan Salmi-Väinö oli hevosmies ja persoonallinen henkilö ”Pappi kirkossa ja mies markkinoilla”. Taustalla näkyy 1950 purettu Kuopan päärakennus. Kuopalta oli Salmijärveen suora metsätie. Salmi-Väinö omisti osan Kuopan tilasta, mutta ostettuaan Salmijärven tilan hän myi osuutensa tilasta kauppias Jalmari Ollille. Kauppias hakkautti metsät ja myi sitten tilan Väinön veljen Kaarlon pojille Svante ja Usko Frimanille. Oikealla Usko Friman.
Väinö osti Salmi-Simulta Salmijärven tilan ja sai siitä osanimen Salmi-Väinö. Simo itse asui edelleen Salmijärven pirtissä asumisoikeudella/syytingillä loppuelämänsä. Väinön vaimo oli Äkäslompolosta Kaulasen veljesten sisko Hilpi Kaulanen. Väinön isä Kilian Friman tykkäsi asua Väinön luona Salmijärvessä. Hän kuolikin siellä ja arkku uitettiin Kuerjokea pitkin linkoille ja sieltä hevosella Kuopan pihaa.
Ihmisiä Salmijärven talon pihalla 1930-luvun alkupuolella. Kuvan takana on vuosiluku 1927, mutta Pertti Frimanin mukaan se ei voi pitää paikkaansa.
Kuvassa oikealta vaimo Hilpi, Kaino rammarin levy kädessä, kokki Heta Kepakka, Vieno Kangosjärvi istuu, Hugo Niemelä, autonkuljettaja. Oikealla kellarirakennus, jossa mm Holck Hilda ja Ossi ovat asuneet.
Pertti Friman. Salmijärven tilan ostanut Väinö on Pertin isoisä.
Nykyisin Salmijärven talo on suvun kesäasuntona. (Kuva Pertti Friman)