Tanon talosta ja asukkaista

Jarhoisista Äkäslompoloon muuttanut Taneli Tanelinpoika (1712-1771) muutti Äkäslompoloon ja tila perustettiin virallisesti 1748. Taneli ja perhe ovat Äkäslompolon kylän ensimmäiset vakituiset asukkaat. Tanelilla ja hänen puolisoillaan Malin Ollintyttäellä ja Kirsti Juhanintyttärellä (1726-1813) on yhteensä seitsemän lasta. Talossa asuu myös Tanelin sisar Anna Kopukka (s.1699). Vuodesta 1793 alkaen Äkäslompolon tilaa verotettiin ja se muutettiin 1832 osittain perintötilaksi. Tanelin talon nimeksi ja myöhemmin sukunimeksi tuli asuinpaikan perusteella Äkäslompolo. Kun kylään tuli useampia taloja, niin Äkäslompolon taloa alettiin kutsua sen myöhemmän isännän Taneli Alarikin perusteella Tanon taloksi.     

Äkäslompolon talon seuraava isäntä oli Tanelin nuorin poika Mikko eli Mikkel (s.1752). Mikon puoliso on Brita Matintytär Paloniemi (1753-1836) Kittilästä. Vuonna 1820 Mikko Tanelinpoika Äkäslompololla oli 75 poroa, 6 lehmää, 1 härkä, 1 hieho ja 10 lammasta. Mikko oli aikanaan suurin talonpoikainen poronomistaja koko Tornionlaaksossa (tiedot ovat J. Juhani Kortesalmen tutkimuksesta). Mikolla ja Britalla oli kaksi tytärtä, jotka kuolivat nuorina. Siksi tila siirrettiin Mikon jälkeen hänen veljensä Juhanin pojalle Heikille (1777-1843). Pajalan seurakunnan Förhörs-kirjojen mukaan Mikko ja vaimo Brita Matintytär kävivät esittämässä uskonkappaleiden osaamistaan joka vuosi välillä 1780-1806. Myös veli Juhani (s.1749) ja tämän poika Heikki sekä heidän aviopuolisonsa ovat osallistuneet, mutta harvemmin. 

Kirjojen perusteella voi ajatella, että Äkäslompolon/Tanon talossa on ollut seuraavat isäntäparit:

Taneli Tanelinpoika 1712-1771 ja Kirsti Juhanintytär 1726-1813

Mikko Tanelinpoika 1752-1820? ja Brita Matintytär Paloniemi 1753-1836

Heikki Juhaninpoika 1777-1843 ja Kaisa Antintytär 1780-1852

Erkki Heikinpoika 1814-1888 ja Brita Stina Juhontytär Salmi/Palo s. 1820

Juhani Heikinpoika 1807-1884 ja Maria Pekantytär Ala 1810-1865

Taneli Alarik Juhaninpoika 1834-1902 ja Matilda Katarina Äkäslompolo 1841-1926

Veljekset Teodor, Herman ja Erkki Vilho Äkäslompolo. Herman (1872-1931) oli naimisissa Amanda Nuottilan (1899-1983) kanssa. Teodor (1870-1958) oli Tanon talon viimeinen asukas. Sen jälkeen taloa on käytetty erilaisiin kokoontumisiin. Ahti Kaulanen on entisöinyt rakennuksen, joka on Äkäslompolon kappelin edessä.

Talo paloi tammikuun pakkasilla

Turtolan vuoden 1820 rippikirjassa Äkäslompolon ”metsätilalle” on merkitty Juhanin poika Heikki Äkäslompolo ja vaimo Kaisa Antintytär Kittilästä. He asuivat samassa talossa, mutta kirjausalueiden muutosten vuoksi talon numero oli ensin 24, sitten 18 ja viimeksi 1. Rippikirjaan on merkitty heidän yhdeksän lastaan. Talossa asuu myös Mikon leski Brita.

Heikin aikana ja hänen jälkeensä jälkeen Tanossa asui tämän poika Juhani (s.1807) sekä puoliso Maria Pekantytär Ala Kittilästä. Perhe asui välillä Kittilän Salmijärvessä vuodet 1839-49 palaten takaisin Tanoon. Perimätiedon mukaan Äkäslompolon vanha ja iso ”kaksivooninkinen” talo paloi maan tasalle 1830-luvun alkupuolella tammikuun pakkasilla. Talon riiheen rakennettiin tilapäismajoitus ja uusi talo saatiin valmiiksi noin 1835. Tämä rakennus eli ”Vanha puoli” purettiin vasta 1950-luvulla.

Seuraavassa rippikirjassa 1841-47 Äkäslompolon talo on mainittu kruununtilana. Heikki Juhaninpoika (s.1777) ja vaimo Katarina Antintytär asuvat talossa kuten myös heidän poikansa Heikki Heikinpoika (s.1808) sekä tämän puoliso Anna Ollintytär Rautio lapsineen. Talossa asui myös Antti Heikinpoika (s. 1810) ja vaimo Maria Karoliina lapsineen muuttaen 1846 Ruotsin Karunkiin. Edelleen Heikin poika Pekka Abram (s. 1819) asui talossa puolisonsa Brita Stina Ollintyttären (s. 1824) ja lapsensa Sofian kanssa. Perhe muutti Muonioon.

Kylään oli tullut myös uudisasukas järven rannalle nykyisen ravintola Kaivohuoneen paikkeille. Uutta tilaa verotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1844. Asukas Erkki Ollinpoika Luosujärvi yhdessä vaimonsa Marian ja kolmen lapsensa kanssa on merkitty rippikirjaan Kaulan tilalle.

Kahden savun tila  

Äkäslompolon talossa oli 1850-luvulla kaksi savua eli kaksi asuinrakennusta Tano ja Riihi. Rippikirjassa 1848-55 Äkäslompolon kahdessa rakennuksessa asuivat Erkki Heikinpoika eli Iso-Erkki (1814-1888) ja vaimo Brita Stina Juhontytär (s. 1820) lapsineen. Edelleen Tanossa asuivat Pekka Abram (s.1819) perheineen ja takaisin 1949 muuttanut Juhani Heikinpoika ison perheensä kanssa.      

Kolariin on saatu oma seurakunta ja sen rippikirjassa 1856-1865 Äkäslompolon tilalla on neljä perhettä. Yksi isäntä ”husbonde” on edellä mainittu Erkki Heikinpoika (s. 1814) vaimonsa ja kuuden lapsensa kanssa. Kaksi nuorinta tytärtä kuolivat molemmat alle viisivuotiaina. Erkki muutti Muonioon 1858. Juhani Heikinpoika (s. 1807) ja Maria Pekantytär asuvat lapsineen kuten myös Heikki Heikinpoika (s. 1808). Neljäs perhe on Juhanin poika Taneli Alarik (1834-1902) ja tämän puoliso Matilda Katarina (1841-1926). Perheellä on tässä vaiheessa viisi lasta, joista kolme vanhinta kuolee nuorina.

Uusi puoli ja uusi aika

Vuotta 1865 uudempia Kolarin rippikirjoja ei ole netissä. Tanoon rakennettiin uusi puoli eli nyt kappelin edessä näkyvä rakennus arviolta vuonna 1887. Tiedetään, että 1870 luvun lopussa Äkäslompolon talo oli jaettu kolmeen savuun. Niissä asuivat Juhanin pojat Taneli Alarik (1834-1902), Heikki Kustaa eli Kusto (1835-1915), Johan Petter (1838-1916) ja Arvid (1853-1923) perheineen. Lisäksi Juhanin tytär Tiina Kaisa (1844-1928) eli kolmen lapsensa kanssa asuen aina siinä talossa, missä oli tilapäistöissä. Muistelusten mukaan Tiina Kaisa asui myös Tanon ”Vanhalla puolen” ja vanhuutensa Riihen talossa. Kaikkein viimeksi Stina Kaisasta piti huolta Lorentz Gardin, joka sai pitää perintönä Stina Kaisan tavara-arkun. Arkku lienee Salmi Simun tekemä tai ainakin hänen  hankkima.

Taneli Alarikin sisar Stiina Kaisa Juhontytär Äkäslompolo (20.8.1844--8.11.1928). Vanhemmat: Juhani Heikinpoika Äkäslompolo ja Maria Pekantytär Ala
Lapset: Arvid s. 1880, Hilda Lydia (1885-1906), Maria Kustaava (1871-1908). Lasten kerrottu isä Simo Petteri Matinpoika Salmijärvi.
Sisarukset: Taneli Alarik Äkäslompolo; Heikki Kustaa Juhonpoika Äkäslompolo; Johan Petter Juhonpoika Äkäslompolo; Arvid Juhonpoika Äkäslompolo; Karl Juhonpoika Äkäslompolo, Erik Vilhelm, Hans Oskar, Greetta Karoliina, Arvid ja Andres Edvard. 

Taneli Alarikin sukupolven jälkeen Tanon talossa asuivat Tanelin pojat Johan Teodor eli Teukko , Herman ja Erkki Vilho eli Iso-Vilkko (1875-1924). Pojat ostivat vuonna 1895 tilaosuuden yhteisomistukseen äidiltään Matildalta elatusta vastaan. Teukko ja Iso-Vilkko olivat poikamiehiä ja asuivat talon isossa pirtissä. Herman meni naimisiin Amanda Nuottilan kanssa asuen perheensä kanssa talon kamarissa. Herman kuoli verraten nuorena ja Amanda eli leskenä 52 vuotta. Heillä on neljä eloon jäänyttä lasta. Näistä ainoa poika Kauno Äkäslompolo kuoli sotasairaalassa 1943. Pariskunnan kolme tyttöä Sirkka, Ilta ja Irma olivat tavoiteltuja miniöitä ja he jatkoivat Tanon Äkäslompolon sukua kylällä.  

Tanon tontilla asui 2010-2020 aikana Hermannin jälkeläisiä kuten tytär Sirkka Friman (o.s. Äkäslompolo) ja Irman poika Kauno Kaulanen. Edelleen Kauno Kaulasen poika Kimmo Kaulanen perheensä kanssa, johon kuuluvat vaimo Satu Renko ja heidän poikansa Lenni Harald ja Onni-Kalle  Kaulanen. Vanhan Tanon rakennuksen yläpuolella on Äkäslompolon kappeli ja sen yläpuolella asuu Iltan poika Juha Kaulanen perheensä kanssa. Juhan perheen muodostavat puoliso Raili Perälä sekä lapset Joni Tarmo ja Satu Marja Johanna.

Kähmintää ja käräjöintiä

Tanon talossa on asunut paljon väkeä yli 260 vuoden aikana. Useampi perhe samaan aikaan ja ajan mukaan välillä ahtaastikin. Historiassa on merkillinen 50 vuoden jakso, jolloin tanolaiset ja Tanon tila ovat olleet useasti käräjillä. Finlands Allmänna Tidning kertoo 13.4.1861 Taneli Alarikin valittaneen aina senaattiin asti. Juhanilla (1807-1884) oli kymmenen lasta. Jollain perusteella yksi heistä eli Heikki Kustaa haki itselleen 10/21 osuutta eli lähes puolta tilaa itselleen vuonna 1873. Lainhuuto eli virallistaminen ei mennyt läpi ja hän haki samaa osuutta uudelleen 1877 onnistumatta vieläkään. Seuraavaksi veli Taneli Alarik ilmoitti 1889 ostaneensa tilasta itselleen kaksi 1/112 manttaalin osaa ja vielä isänsä osuuden yhdessä veljensä ”Juho Pekan” eli Johan Petterin kanssa. Tämäkään lainhuuto ei mennyt moitteiden vuoksi läpi. Myöhemmin samana vuonna sisar Maria Karoliina haastoi veljiään käräjille.   

Äkäslompolon tilasta käräjöitiin myös vuonna 1892. Kantajina olivat Arvid ja hänen sisarensa Tiina Kaisa ja vastaajina näiden veljet Taneli Alarik ja Heikki Kustaa. Tilanne jäi jälleen ratkaisematta. Metsäyhtiö Snellman haki Tornion höyrysaha Oy:n nimissä 1902 pakkohuutokaupalla itselleen Heikki Kustaan osuutta eli nyt ¼ tilasta. Koska tilan omistus oli epäselvä, niin Snellman haki lainhuutoa itselleen neljäsosaan tilasta. Äkäslompolon talon asukkaat ovat 23.7.1914 päivätyllä jakokirjalla sopineet tilan mailla olevista asioista. On sovittu, kuka menee minnekin asumaan, mitkä rakennukset, ladot ja sontatunkiot saavat olla paikoillaan ja mitä pitää siirtää sovittujen alueiden sisälle. Tämän jaon seurauksena Kamarin rakennus on siirretty Äkäslompolon (Tanon) mailta Möyhölän mäen reunaan. Kamarin hirsien siirto tehtiin talkoilla.

Käänteiden jälkeen Äkäslompolon tila halottiin kolmeen yhtä suureen osaan 1915. Vanha Äkäslompolon tilan nimi tuli Riihen talolle omistajana Arvid Äkäslompolo.  Toinen osuus oli vanha Tano eli Rinteen tila omistajina olivat ”Tano Äkäslompolovainajan perilliset”. Kolmas osa meni halkomisessa metsäyhtiö Snellmanille. Toivottavasti nykyiset ja tulevat Tanon asukkaat saavat elää sopuisammin ja selvemmin määritellyissä oloissa.   

15.6.1922 Äkäslompolon alkuperäinen tila halottiin kolmeen osaan. Jostain syystä tästä halkomisesta on tarvittu hakea todistus v. 1934.

Tanon entisöitävä talo heinäkuussa 2010. Vasemmalla näkyy pala kappelin nurkkaa.

Tunnelmallinen kuutamokuva Tanon talosta talvella. Kuva Kauno Kaulanen.

Taneli Alarik Äkäslompolon puoliso Matilda Katariina Äkäslompolo (1841-1926). Samuli Paulaharjun kuva vuodelta 1922 (SKS KRA)

Taneli Alarik ja Matilda Katariina Äkäslompolon poika Kaarlo August (s. 1868) vuosisadan lopun sotilaspuvussa.Venäjän vallan aikana sotaväkeen otettiin arvalla ja se osui Kaarloon. Hän oli armeijassa kolme vuotta ja sai siellä oppia myös lukemista, kirjoittamista ja laskemista. Näillä tiedoilla hän kelpasi Suomessa poliisiksi, tullimieheksi tai metsänvartijaksi. Hän valitsi metsänvartijan viran ja sai paikan Kittilän Kuusajärveltä. Kaarlo muutti sukunimensä Äkäslompolosta Lompoloksi ja jälkeläiset kuten kirjailija ja toimittaja Juhani tunnetaan sukunimellä Lompolo. Kaarlo meni naimisin kolarilaisen Maria Pudaksen kanssa ja he muuttivat Kittilään 1899.

Kaarlon ja Marian poika Johan Petter Lompolo (1907-1941) meni naimisiin Aune Salon kanssa ja he saivat kaksi poikaa eli kirjailija Jouni Kaarlo Lompolon (1936-2010) ja journalisti Juhani Petteri Lompolon (1941-2011).

Kuopan talon Osmo Raittimo toimi myöhemmin metsäteknikkona samalla Kuusajärven paikalla kuin Kaarlo August aikaisemmin. Molemmilla metsäherroilla oli puolisona Pudaksen suvun tyttäret.

Vuonna 1870 syntynyt Johan Deodor Äkäslompolo nuoruuskuvassa. Häntä kutsuttiin Tanon Teukoksi tai Teutoriksi.

Keskellä oleva hattupäinen mies on Tanon talon Herman ((1872-1931). Hermannin vasemmalla puolen on hänen 1924 syntynyt Sirkka-tytär ja eturivissä vasemmalla Kauno poika (s. 1920). Kuva on siten vuoden 1927 kieppeiltä. Kovin paljon kuvassa on hattupäisiä herroja.

Maria Kustaava Utterström (o.s. Äkäslompolo) yhdessä tyttärensä Mimmi Utterströmin (s. 1914) kanssa. Kuvan Maria Kustaava avioitui Ernst Utterstömin kanssa vuonna 1901.

Maria Kustaava on Erkki Äkäslompolon eli Iso-Erkin (1814-1888) tyttären Maria Karoliinan (s. 1849) tytär. Maria Karoliinaa kutsuttiin Iso-Erkin Karkoksi. Erkki on syntynyt Tanon talossa ja asui siinä myöhemmin myös vaimonsa Brita Stinan ja lastensa kanssa ennen muuttoaan Muonioon.

Tanon talon edessä vasemmalta Amanda, Sirkka ja Irma Äkäslompolo. Heidän takanaan Lilja Heikkinen. Edessä myhäilee Teutu Äkäslompolo ja oikealla Kentän Saimi eli Saimi Äkäslompolo (n. 1940).

 

Vuoden 1933 kuvan keskellä Tanon talon Erkki Vilho Äkäslompolo ((1875-1940) seuranaan kaksi turistia. Taustalla on Riihen talo Tanon naapurissa.

Vasemmalla Ilta Äkäslompolo (s. 1926) ja oikealla hänen äitinsä sisko Hilja Friman Kuopalta. Hilja on Usko Frimanin ensimmäinen puoliso. Poro on Svante Frimanin merkissä ja poron länget olivat vieläkin (2012) Tatu Frimanilla tallessa. Kuva on otettu taustasta päätellen joltain lähisavotalta. Ilta Äkäslompolo kertoi valmistaneensa itse kaikki kuvan vaatteensa kenkiä lukuun ottamatta.

'ä

Tanon talon veljekset Ville ja Teodor Äkäslompolo. Ville ratsasti hevosella Kuopalle 14.9.1940 ja putosi kuolleena hevosen selästä ennen määränpäätä. Ville oli testamentannut sisarensa pojalle Ilmo Ristimellalle pienen palan maata Tanon läheltä. Ilmo rakensi tontille itselleen talon.

Teodorilla oli naimattomuudestaan selitys: "Sitä, jonka vaimoksi olisin halunnut, en saanut. Ja sitä, jonka olisin saanut, en halunnut. Ne vehkeet jokka mulle on vaimoa varten annettu vien Jumalalle takaisin ja kiitän lainasta."

Talonisännän runollinen kuolinilmoitus.

Amanda, Sirkka, Teutu ja Ilta Äkäslompolo Tanon talon edessä. Huomaa Teutun siepakat, jotka olivat hänelle jokapäiväiset kengät

Tanon emäntä Amanda Äkäslompolo, o.s. Nuottila.(1889-1983).

Vasemmalla Amanda Äkäslompolo, o.s. Nuottila, (1889-1983) tyttäriensä Irman, Iltan ja Sirkan kanssa. Perheen isä Herman Äkäslompolo (1872-1931) kuoli lasten olessa vielä pieniä. Lapset jäivät äidin hoitoon, joka eli leskenä yli 50 vuotta. Hermannin naimattomat veljet Johan Teodor ja Erkki Vilho asuivat samassa Tanon talossa Amandan ja tyttöjen kanssa. Amandan ja Hermannin ainoa poika Kauno Herman Äkäslompolo kuoli Karhumäen sotasairaalassa 1943. Irma antoi veljensä muistoksi yhdelle pojalleen nimeksi Kauno. Kauno Kaulasesta tuli kylän trubaduuri ja hänestä voi lukea sivun kohdasta Kylästä, Ihmisten tarinoita.

Komeat tyttäret koolla 1970-luvun lopulla. Vasemmalta Irma, Ilta ja Sirkka.

Tanon talon tyttäristä vasemmalla Sirkka Friman ja oikealla Irma Kaulanen kuvattuna lokakuussa 2010.

Tanon tytär Ilta poikansa Kari Kaulasen kanssa syyskuussa 2010.

Taustalla on Tanon talon navetta ja sen päädyssä lantatunkio. Reikä lumessa on kaivoon, joka kaivettiin näin lähelle navettaa sinne johtavan vesirännin vuoksi. Päivittäin tarvittiin suuri määrä vettä eläimille ja navetan pataan lämmitettäväksi. Vasemmalla Lauri Ristimella, köysimies?, Sirkka Äkäslompolo (Friman) ja oikealla Amanda Äkäslompolo. Tarpeellinen ja kallis ämpäri oli pudonnut kaivoon ja sitä ei saatu ylös työkaluilla. Tunnistamaton köysimies laskeutuu kaivoon irrottamaan ämpärin. Maakasasta voi myös ajatella, että kaivoa oltiin syventämässä.

Lappapuuron vispausta lumihangessa. Kuvassa Irma Äkäslompolo (myöh. Kaulanen) joskus sodan jälkeen. Irma on Aatos Kaulasen puoliso ja Ahti ja Kauno Kaulasen äiti.

Talon tyttöjen piti tehdä ahkerasti töitä, mutta välillä pääsi vähän hiihtämäänkin. Sirkka palaamasta hiihtolenkiltä, ja on jo kohta kotirannassa.

Vauhtipaikoissa ja kovalla tuulella hiihtohattu varmistettiin pysymään päässä liinalla. Tämä kelo oli Sirkka Äkäslompolon lempipuu, johon hän kiipesi hiihtomatkalla tunturiin tai Ylläsjärven puolelle.

 

Vesi vintattiin kaivosta taikka haettiin järvestä. Pänikällä vesi kuljetettiin navettaan, saunaan ja muualle tarvittavaan paikkaan. Kelkan kunto kertoo vesipänikän raskaasta painosta, jota nuoret tytötkin joutuivat nostelemaan. Kuvassa Irma Äkäslompolo (Kaulanen)

Monessa talossa suuremmat vesimäärät haettiin järvestä pänikällä ja talvella kelkalla. Kaivot saattoivat kevättalvella olla vähävetisiä. Eläinten juomaksi, pyykkiin ja muihin tarpeisiin tarvittiin lisäksi järvivettä. Tässä Ilta Äkäslompolo vedenhakumatkalla talvella 1946 

Tässä sota-ajan kuvassa on lomalla olleita sotilaita auttamassa heinänteossa (1942/1943). Saura on valmis ja voidaan ottaa kuva. Eturivissä toinen vasemmalta on Sirkka Äkäslompolo ja hänen takanaan Oiva Ristimella. Vasemmalla edessä on turisti, jotka mielellään osallistuivat tai tuppautuivat tällaisiin askareisiin. Edessä keskellä Irma ja oikealla Amanda Äkäslompolo. Huomaa sen ajan tapa pitää esiliinaa heinäpellollakin.

  

Tässä Sirkka Äkäslompolo (myöh. Friman) uskollisen hellansa kanssa. Porin Valun valmistama "Kotiliesi" oli ällistyttävän monipuolinen laite. Vasemmalla on ylhäällä pesä, jossa poltettiin puuta. Tässä tulipesässä on siirrettävä arina, jolloin se päädyssä olevan vivun avulla saadaan tarvittaessa isoksi tai pieneksi. Vesisäiliön ja alemman paistouunin välissä on "vipusin" (näkyy kuvassa), jolla pystyi ohjaamaan tulen ja lämmön kulkua uunissa. Oli "paistopuoli", joka kierrätti lämpöä paistouunien ympäri ja "keittopuoli", joka päästi tulenlieskat ja lämmön pelkästään keittolevytasojen alta. Pesän alapuolella on tuhkaluukku. Keskellä leivinuunit, joista ylemmässä oli kovempi lämpö. Oikealla on vielä astia, jossa lämpeni vesi. Hanaan on laitettu ylimääräinen kuppi, johon käytössä väljäksi menneestä hanasta tihkuva vesi kerääntyi. Ylhäällä on keittorenkaita ja hella oli myös hyvä lämmön lähde. Hella on tässä Tanon talossa ja Sirkka siirsi sen myöhemmin omaan taloonsa. Hellalla hän on laittanut ja paistanut ruuat ja leivonnaiset monelle turistillekin. Uuni oli niin hyvä, että siinä Sirkka paistoi ruisleivätkin. Valitettavasti hellaa ei ole enää olemassa.

Kovan talven jälkeen kevättä odotettiin aina innolla. Tosin taitaa vielä kestää hetken ennen kuin Äkäsjoen kevättulva nousee veneelle asti. Sisarukset Sirkka Äkäslompolo (Friman) ja Irma Äkäslompolo (Kaulanen). Taustalla Tammitievan mökillä liputetaan.

Oikealla Sirkka Äkäslompolo vierellään Maija Ristimella Riiheltä.

Hääpari Sirkka Äkäslompolo ja Lenna Friman (1925-1972) Tanon talon kuistilla 1950. Vasemmalta Irma ja Amanda Äkäslompolo, Sirkka, Impi Friman, Lenna, Teutu Äkäslompolo, Emmi Kaulanen (Friman), Ilta Äkäslompolo ja Lennan sisar Eini Friman. Kansallispuvuissa on tyyliä ja kauneutta. Kaikki "Komean kuistin tyttäret" otettiin pikavauhtia kylällä vaimoiksi.

Kuva on otettu joskus vuoden 1950 kieppeillä. Etualalla on Tanon viimeinen asukas Johan Teodor Äkäslompolo (1870-1958), jota kutsuttiin nimellä Teukko tai Teutu. Taustalla oleva mies on ilmeisesti Ilmo Ristimella. Tanon talossa ei Teukon jälkeen ole vakinaisesti asuttu. Taloa on ajoittain käytetty eri tarkoituksiin kuten turistien joulupukkitalona. Ahti Kaulanen on 2000-luvulla korjannut taloa ja entistää sitä. Tarkoitus on saada siitä museotyyppinen talo vanhoille esineille. Tanon talo on nykyään osa Äkäslompolon kappelin alttarimaisemaa.

Yllä olevassa tekstissä on värikäs kuvaus Teodor Äkäslompolon hautajaisista lokakuulta 1958. Teksti on kuvattu Vappu Roosin kirjeestä, jonka hän on lähettänyt äidilleen.

Äkäslompolon sisaruksille Irmalle, Sirkalle ja Iltalle syntyi kullekin poika melkein samaan aikaan 1953. Tässä serkukset Ahti Kaulanen, Voitto Friman ja Kari Kaulanen. Poikia kuvattiin yhdessä monena vuotena heidän kasvaessaan.

Sirkka on saanut lahjaksi Maija Gardinin maalaaman taulun.

Ahti Kaulanen tekee arvokasta kotiseututyötä entisöimällä Tanon taloa. Tano on hänen äitinsä Irma Äkäslompolon ja tämän sisarusten koti. Tässä hän puhdistaa höyrysuihkulla vanhaa tuolia. Mutta ennen tätä on tehty jo paljon työtä ja lisää tarvittiin ennenkuin Tano esineineen voitiin avata yleisölle:

 "On kulunut vuosi siitä, kun keväällä 2009 aloitin vanhan Tanon korjausprojektin. Talo oli kallellaan alinta hirsikertaa myöten maan sisään vajonneena ja kieltämättä pelotti, pystynkö ajan jälkiä korjaamaan? Aluksi talon perustukset kaivettiin esiin kaivinkoneen avulla ja maat ajettiin pois. Seuraavaksi oli purettava sementtivalut perustuksista. Nostimme Ristimellan Onnin kanssa eteläpään ylös, koska yksi nurkka oli alhaalla n.30cm. Saimme pirtin seinät suoraan ja samalla talon ryhti parani.

Siirryin sisätiloihin ja ensimmäiseksi ongelmana oli seinien puhdistus. Kalkittuihin seiniin oli aikojen kuluessa tullut home ja lika, joten seinät oli puhdistettava. Ainoaksi keinoksi jäi painepesu, koska se ei vahingoittaisi hirsien pintaa. Pesu kesti kaksi päivää, mutta kannatti, koska paljastui, että seinät olivat terveet. Tässä vaiheessa ymmärsin kuinka tärkeän teon Sirkka talon hyväksi teki laittamalla taloon 60-luvulla kunnollisen katon. 

Ikkunoiden purku oli seuraavana vuorossa ja sain sovittua eri vaiheiden jälkeen. Tamperelaisen Koskisen Kalervon kanssa, että hän ottaa pokat korjattaviksi. Toimitin pokat Tampereelle ja tänään vuosi myöhemmin suurin osa niistä on loistavassa kunnossa.

Alkoi fyysisesti raskain vaihe eli lattian purku. Lankut taapeloitiin talveksi ja multipenkki oli lapioitava ikkunan kautta pihalle ja ajettava pois. Lattian rakenteet olivat puoliksi lahonneet jouduttuaan kosketuksiin maan kanssa. Sain vanhan Keski- Kaulasen hirsiä, jotka hain Aavajärven päästä. Näillä korjasin vanhan lattian perustusten tuhot. Pistin muovit ikkunoihin ja pressun kuistinkattoon ja jäin odottamaan seuraavaa kesää.

Toukokuussa aloitin lattialankkujen puhdistuksen ja se olikin melkoinen urakka. Lattian sain kiinni vanhan mallin mukaisesti ja täytyy sanoa, ettei Teukko turhaan lattiaansa ollut kehunut. Pesin katon myös painepesurilla. Myös katto osoittautui hyvin tehdyksi ja pesu onnistui hyvin.

Seuraavaksi tuli ulkoseinien kengitys. Pohjoispään alin hirsikerta oli pahoin lahonnut ja se oli vaihdettava. Siihen sain hirret Ylitaloilta. Kengityksen jälkeen tilasin Kolarin työkeskukselta punamullan, jota he valmistivat perinteisesti keittämällä. Punamullan levitys olikin kinkkisempää kuin olin luullut ja punaaminen vei viisi päivää. Samalla maalasin nurkat ja räystäät valkeiksi. Kuistin oikaisin niin suoraan kuin se on mahdollista ja samalla uusin kuistin pohjarakenteen. Toivon saavani tänä syksynä ikkunat paikoilleen, kuistin korjattua ja maalattua, jonka jälkeen seuraa taas talven mittainen tauko.

Olen viimeisen vuoteni aikana elänyt mielikuvissani 1800-luvun lopun Lompolossa. Kunnioitukseni edeltäviä sukupolvia kohtaan on kasvanut. Kaiken mitä he ovat tehneet, he ovat tehneet kunnolla. Puutavara on ollut mitoiltaan sellaista, ettei tämän päivän metsistä niitä löydy. Kaikesta huomaa käytännöllisyyden ja järkevän toteutuksen. Heillä on ollut muutama työkalu, sukupolvien viisaus ja rajattomasti työtä, jota he eivät ole säästelleet.

Terveisin!

Ahti Kaulanen"

Mahtavat ja hyvin säilyneet hirret ovat pesun jälkeen ihailtavissa. Entisöity ikkuna antaa valoa pirttiin. Ikkunaruutu pysyy paikallaan neljällä puutapilla ja kitillä.

Talon on rakentanut Taneli Alarik Äkäslompolo, joka eli 1834-1902. Tanelin ja vaimo Matildan jälkeen talossa asuivat heidän lapsensa Johan Teodor eli Teukko (1870-1958), Erkki Vilho. Teukko ja Vilho olivat vanhoja poikia ja asuivat tässä pirtissä.

Pirtin piisi on purettu ja kunnostettu savella muuraamalla ja kalkittu päältä kolmeen kertaan. Se tulee olemaan pirtin lämmittäjä myös jatkossa, kun savupiippu saadaan ratkaistua. Kamareissa on omat uunit ja ne otetaan kaikki käyttöön. Kuvan tuoli on vuodelta 1917. Se on Tanon kalusteita ja pantu kasaan puutapeilla ja itse tehdyllä liimalla.

Yksityiskohta Tanon pirtin orsista. Puutappeja oli pantu vaatteiden ja hevosen valjaiden kuivatusta varten. Myös leipää kuivattiin täällä. Talven aikana käytettävät tarvepuut rekiin, huonekaluihin ja muihin tavaroihin tuotiin orsille kuivumaan. Lattialla näkyy vieläkin puutöiden jälkiä.

Ahti istuu Tanon kamarissa, jossa asuivat hänen äitinsä Irma, isoäitinsä Amanda Äkäslompolo ja muut kolme lasta Sirkka, Ilta ja Kauno Äkäslompolo. Lasten isä Herman eli 1872-1931. Kamari on 30 neliötä eli sen ajan mittapuun mukaan tilava perheasunto. Keinutuolissa on erikoinen rakenne, joka herättää siihen päiväunille tulleen töihin heti kun kroppa hervahtaa. Uunin vieressä oleva tuoli on saanut myöhemmin toimia myös bingotuolina.

Vanhan ajan sänky, joka ei ole pituudella pilattu. Teukko nukkui ja kuoli  tässä sängyssä. Ruokatorven vian vuoksi hän nukkuessaan tuki ylävartaloaan hiukan pystyyn asentoon.

Huoneen seinällä on pinkopahvia, joka asennetaan märkänä, naulataan tiiviisti pahvinauloilla ja kuivumisen jälkeen maalataan. Entisöity kamari on hyvin viihtyisän näköinen ja syystä Ahti on tyytyväinen työhönsä.

Kunnostettu kaappi, joka oli välillä maalattu synkän siniseksi. Maalin alta paljastui puusepän maalaamat koristeet ja muut yksityiskohdat.

Ikkunalaudasta paljastui historiallinen jykerrysjälki. Sirkka Äkäslompolo tunnusti, että hän oli lapsena vuollut ikkunalautaa ja pannut teon onnistuneesti veljensä Kaunon syyksi. Kohta näkyy hyvin kamarin ikkunalaudalla.

Yhdellä seinällä on poistettu sen pinkopahvia ja pantu päälle plexiä. Näin hirsi ja sen eristeet saadaan esiin ja pysymään.

Hirsien eristeet on tehty seoksesta, jossa on  savea, hevosen paskaa ja ruisjauhoja.

Uudet tapetit oli tapana laittaa entisten päälle. Seinällä on malleja siitä löydetyistä tapeteista.

Tanon toinen kamari toimi keittiönä ja turistiaikaan heidän majapaikkanaan. Kamarien välistä ovea ei ollut alunperin, vaan se tehtiin myöhemmin.Kunnostus oli vielä kesken heinäkuussa 2010.