Porosta

Äkäslompolossa kävijä ei voi välttää kohtaamasta poroa. Kesällä ja syksyllä ne saattavat kulkea pitkin kylänraittia kymmenpäisinä tokkina. Poikamiesporot kulkevat sopuisana aikana 3-4 kaverin kimpassa. Sienten syönnin jälkeen sopu on sitten kaukana. Talvella poroja näkee kylällä vähemmän, koska ne ovat eri laitumilla.

Muista ajaa kylällä ja Lapin teillä varoen! Lapissa sattuu porokolari päivittäin, koska poro ei käyttäydy liikenteessä ihmisten ajattelemalla tavalla. Tien reunassa oleva väistää usein tien poikki tai tekee muuta outoa. Erityisesti poronvasat, kuten tässä kylän kuvassa, ovat erittäin arvaamattomia.

Äkäslompolossa on neljä perhettä, joilla poronhoito on pääasiallinen tai merkittävä tulonlähde.

Paliskuntain yhdistyksen sivulla on yleistietoa poronhoidosta. www.paliskunnat.fi 

Poron vuosi kuukausittain (Alkuperäinen kuva Metsähallitus Luontopalvelut/Venla Väisänen).

Joskus syksyisin Äkäslompolossa on poroja enemmän kuin tielle mahtuu. Iso tokka Riekontiellä Kaulavaarassa syksyllä 2012.

Äkäslompolossa käyvät turistit ottavat poroista mielellään kuvia. Kylässä pyörivät porot ovat tottuneet ihmisiin ja ovat tässä Jounin kaupalla.

Porot käyvät sulanmaan ajan metsissä ja syövät sieltä löytyviä lehdeksiä, ruohoa, sieniä ja jäkälää. Talvea varten niille pitää nykyään järjestää lisäruokaa lähinnä heinästä, lehtikerpuista ja erilaisista valmisrehuista. Tässä Gardinin komeaa heinäsauraa porojen talviruokintaan.

Heino Tapojärvi Lamunmaan poroerotuksessa syyskuussa 2011.

Poroaidalla olo ei ollut pelkkää porojen merkitsemistä ja laskemista. Aidalle kokoontui muutakin väkeä ja erilaisia myyjiä. Poikkeuksellinen aika tarjosi mahdollisuuden vaikka lämmittävään ryyppyyn (v. 1934).

Pikku-Erkki eli Erkki Pudas oikealla ihastelee kaverinsa Paalumaan Aukun eli August Jerisjärven partaa. Pitkällä roikkuu myös Erkin nääveli.

 

Sainkankaan poroaidalla on väkeä töissä ja haitaristi Jauho-Kalle eli Kalle Jauhojärvi viihdyttää. Jauho-Kallen takana on Linda Viuhkola. Takaa löytyvät Aukusti Raittimo ja Tuure Friman, Hulda Förlund valkea huivi päässä, Elli Tiensuu esiliina päällä, Arvid Kangas viiksien ja suopungin kanssa, Kalle Kangas ja Kalle Immonen. Edessä kolmas oikealta on Mauno Nivala Kihlangista ja äärimmäisenä oikealla on Armas Friman. Vasemmalla istuvat Nelly ja Kaino Friman?

Mauno Nivala oli juttujen kertoja, josta eivät saaneet selvää edes poliisit kuulustelussa. Kerrottuaan asian yhdellä tavalla, niin hän ennen loppua pyörsi jutun sanoen "Ei se mennykhään ihan niin, vaan..."

Poromiehellä on alkuperäiset ja poronnahasta tehdyt kunnon varusteet.

Poroerotus Nilivaaran aidalla (1950-luku?). Oikeanpuoleisin henkilö lienee Svante Friman. Usko Friman pitelee poroa.

Svante Friman poroaidalla.

Tässä ehkä 1950 otetussa kuvassa näkyy vielä entisajalle tyypillinen kulkuväline. Poron reki oli kevyt ja tyylikäs. Kuvassa erottuvat myös hyvin poron valjaat. Pojat vasemmalta ovat Eero Äkäslompolo (s.1940) ja Kalle Friman (s. 1937) Kuopan talon pihalla. Kuistin kivijalkaan kiinnitetyn poron takaa näkyy navetta ja sen vieressä on liiteri. Kuvan poron rislareki on Tatu Frimanilla tallessa (2011).

Poroerotuspaikoille rakennettiin kämppä, jossa poromiehet saattoivat yöpyä ja levätä poroja paimennettaessa, aitaan koottaessa ja erotuksen aikaan. Poromiesten Kielisen kämpällä takana vasemmalla istuu Jaako Gardin, seisovat Martti Kaulanen, Einari Kitkiöjoki eli Kitki Einari, Lasse Suikki, Juho Salmijärvi ja Ville Markkala. Poikanen edessä vasemmalla on Erkki Muotka ja sitten Lassi Muotka, Eelis Jolla, Lenna Friman ja Juho Heikkilä Kihlangista.

Turisteille poro on ollut ja on vielä ihmetyksen ja ihastuksen kohde. Tässä kuvaaja Saarinen on kerännyt pulkkaan Äkäslompolon kylän lapsia ottamaansa taidekuvaan. Edestä Markku Kurkkio, Marketta Kurkkio, Pirkko Äkäslompolo ja Britta Äkäslompolo.

Poroerotuksessa "lautapojalla" on tehtävänä laittaa ylös kullekin omistajalle kuuluvien porojen lukumäärä. Lukumäärän perusteella jaettiin yhteisiä kustannuksia ja siitä omistaja saattoi seurata poroelonsa kasvua tai kutistumista. Äkäslompololaisten poroja koottiin Nilivaaran aidan lisäksi Kivivuopion ja Lamunmaan aitoihin.

Ei ihme, että etelän naiset ovat rakastuneet poromiehiin. Tällainen erämaan kasvatti sai nailonit pyörimään jaloissa. Kuvassa Erkin Kalle eli Kalle Pudas Saarenputaalta (k. 1983).

Kuvassa Jaakko Gardin tutkii poron korvamerkkiä. Isä Lorenz Gardin seuraa selän takaa.

Viljo Frölund (?) pitelee vastamerkittyä poroa. Onkohan vasemmalla Martti Kaulasen profilia?

Talvella poron korvaan ei voitu tehdä omistajan merkkiä, koska verenvuoto ei olisi loppunut. Siksi merkittömille poroille tehtiin kylkeen karvamerkki eli omistajan nimikirjaimet. Tässä A.K. on saanut yhden poron lisää. Kuvan keskellä kumartuva ruutupuseroinen on Lenna Friman.

Osa urosporoista salvettiin puremalla niiltä kivekset. Tässä Vilho Friman pitelee poroa ja purija (Pauli Gardin?) käy kohta työhönsä.

Kuvan keskellä peskissä Tuure Friman (Hannukainen) ja taustalla näkyy Pauli Gardin. Jaloissa kaikilla on siepakat.

Kuvaaja Saarinen on saanut Eelis Lanton poseeraamaan poronsa kanssa Yllästunturiin. Onkohan kuvassa poro nimeltä Ryöstö, jolla Eelis voitti porokuninkuusajot?

Taksiporot odottavat lehtikerppueväiden kanssa asiakkaita Yllästunturin nykyisen parkkipaikan seutuvilla (1960-luku).

Turisteja ajelutettiin puolikesyillä poroilla. Vauhtia ja yllättäviä tilanteita oli ajelijoiden iloksi ja muisteltavaksi. Nyt 2000-luvulla ajelijat ovat lähes yksinomaan ulkomaalaisia tai lapsia. 

Tässä on kylän ensimmäisiä paikallistakseja. Kun turistit jätettiin tavaroineen nykyiseen Tunturintien risteykseen, niin siitä oli matkaa ja umpista tietä majapaikkoihin ja mökeille. Pojat kuskasivat porolla matkatavaroita toivottuun paikkaan pientä palkkiota vastaan. Tässä noin 1965 otetussa kuvassa vasemmalla Seppo Välimaa ja oikealla Simo Äkäslompolo.

Polttopuita voitiin hakea myös poroilla. Paras tapa oli hiihtää poron edellä, niin että se seurasi perässä kuten oli oppinut seuraamaan raidossa toista poroa. Yksin kulkevalla porolla on taipumus tormata menemään ja silloin tyhjän reen perässä kävelijä on vaikeuksissa (Kokemusta on!).

Vankka urosporo kykeni myös pienten tukkikuormien vetoon.

Poronsarvia käytetään koristeina ja niistä valmistetaan erilaisia koriste- ja käyttöesineitä. Marja Äkäslompolo esittelee Möyhölän mäellä komeita sarvia. Sarvista valmistettiin yhteen aikaan myös teollisesti liimaa. Anders Hellant perusti Tornioon 1700-luvun puolivälissä poronsarviliimatehtaan. Tehdas ei ollut pitkäikäinen, mutta Torniossa on muistona Hellantinkatu.

Porolla tehtiin myös koulumatkoja. Opettaja Railoman ottamassa kuvassa on poromiehenä Reino Gardin ja reessä Raila ja Aimo Gardin.

 

Poroa käytettiin vielä 1960-luvulla yleisesti kulkuvälineenä. Pienemmät puukuormat tai heinänhaku tehtiin usein porolla. Tässä Samuli Palomaa Kukaslompolon jäällä hakemassa porolla heinäkuormaa jokivarren niittyladosta.