Röhkömukka-maja
Ylläskerho ry:n omistaman Röhkömukka-nimisen majan syntyhistoria juontaa juurensa jo kuuden vuosikymmenen taa vuoteen 1949, jolloin ryhmä Ylläkseen ihastuneita hiihtäjiä päätti rakennuttaa porukalla oman hiihtomajan. Majan suunnittelu alkoi ja lopulta se nousi kylän keskustasta hieman syrjään paikallisten kirvesmiesten voimin hirsimestari Kalle Kangosjärven johdolla. Martti Kaulanen ja Tatu Friman ajoivat mökin puut Kaupinjärven takaa Ahosta. Kevät ja lumien sulaminen meinasi pilata poikien urakan. Ojat täyttyivät vedellä ja loppuaika täytyi ajaa ympäri vuorokauden. Kun toinen ohjasi hevosta, niin toinen nukkui sen matkan reessä. Ensimmäistä hiihtokurssia, jota nykyään kutsuttaisiin hiihtolomaviikoksi, päästiin viettämään omassa majassa keväällä 1954.
Alla olevat vanhat kuvat on saatu Marjukka Nurmela-Antikaiselta ja osa Veikko Studelta. Vanhojen kuvien tekstit ovat osin Annukan kirjoittamia.
Ylläskerhon alkuperäinen logo on edelleen käytössä.
Röhkömukalla kuten eräillä muillakin yhteisöillä oli oma kankainen hihamerkki.
Röhkömukka-majan juhlalliset vihkiäiset (1953)
Uudesta majasta tehtiin postikortti, jota myytiin majan hyväksi.
Huussia siirretään porukalla parempaan paikkaan(1953)
Öljylampun aikaa uuden majan tuvassa (1953). Katso jäljempää, kuinka hyvin pöytä on säilynyt 2010-luvulle asti.
Röhkömukan avara ympäristö (1950-luku). V. 2015 maja on tuuhean metsän suojassa.
Hiihtolatu kulki jo varhain Röhkömukan sivuitse (1950-luku). V. 2015 latu kulkee edelleen samasta paikasta, mutta on koneella tehty leveä baana. Vasemmalle olevalle aukiolle on 2010-luvulla rakennettu Äkäshotellin erillisiä majoitustaloja.
Tunturille hiihdettiin puisilla teräs- tai hikkoripuureunaisilla retkisuksilla, joissa oli metalliset kantasiteet (1950-luku)
Takat, kiuas, puuhella ja makuuhuoneiden porinmatit kuluttivat paljon polttopuuta. Ylläskerhon perustamisen primus motor, kerhon ensimmäinen puheenjohtaja Yrjö Pitkänen on tarttunut kirveeseen, sahaushommissa Annukka Nurmela ja Elli Pitkänen (1954)
Pohjoisten perinteiden mukainen liuskekivitakka on lumonnut ja lämmittänyt niin kerholaisia kuin heidän vieraitaan (1950-luku).
Mökissä ei ollut vesijohtoa, joten vesi haettiin pihalle kaivetusta kaivosta (1954). Vedettärenä Sapo (Salme) Stude.
Alkuperäinen maja talviasussaan. Kuva on majan seinällä muistuttamassa tulevia polvia menneestä ajasta.
Myös tämä kuva on majan seinällä. Majan rakennuttajat olivat ihastuneet hiihtoon ja 1950-luvulla hiihto tarkoitti sitä, että kavuttiin tunturin päälle ja laskettiin sieltä alas. Kuvassa näkyy vasemmalla jäätynyt puhelinpylväs, jota kaikissa palovartijan majan ja tornin kuvissa ei näy. Tämä palovartijan maja ja torni olivat kuvaajien suosikkeja.
Majan väki kerääntyi tunturin päälle katsomaan, kun lapsille opetettiin hiihtoa. Oikealla punaisessa takissa tyylittelee Sapo Stude.
Röhkömukan majalla viihdyttiin myös kesällä. Kuvassa Kari ja Raili Malmberg ovat lähdössä retkelle yhdessä Studen lapsien kanssa. Käveltiin aina Äkässaivolle asti yön telttaretkelle.
Vuonna 1981 edellisessä kuvassa oleva lumipeitteinen palovartijan entinen maja on vielä jäljellä.
Hiihtokurssilaiset palaavat majalle Peltolasta Helvi Kurun tarjoaman päivällisen jälkeen Jorma Malmbergin katsellessa koululaisten ohimarssia (1959)
Peltolan talosta saatiin aamiainen, runsaat retkieväät ja päivällinen, ja siksi Röhkömukassa nautittiin vain yhteinen iltatee. Tuvan pitkän pöydän ääressä vasemmalta Jorma Malmberg ja koululaiset Kimmo Koskinen, Titi Pitkänen, Risto Pitkänen, Hannu Pitkänen ja Marjukka Nurmela (1959)
Vaasalaisen taiteilija Yrjö Muukan v. 1947 maalaama taulu Äkäslompolosta. Vasemmalla on Riihen talon rakennuksia Äkäsjoen rannalla ja taustalla Yllästunturi. Taulun koko on 50x60 cm ja sen omistaa Marjukka Nurmela-Antikainen.
Ylläskerhon Röhkömukka-majassa usein kesäisinkin viihtyneet Annukka Nurmela ja Sapo Stude palaamassa Jounin kaupalta 1956. Taustalla olevat talot ovat Kurula ja Keski-Kaulanen. Kurula on v. 2015 osa Äkäslompolon Sport Shop-myymälää, mutta Keski-Kaulanen on purettu.
Hiihtokurssilta ei sopinut palata etelään kalpeana, joten koululaiset vahvistivat Röhkömukan aidan vieressä Mäkelän pellolla (nykyisin Äkäshotellin aluetta) ajan tavan mukaan rusketustaan folion avulla (1959).
Äkäslompolo-järvi oli pilkkivälle talvilomalaiselle antelias vielä 1960-luvulla. Kuvassa pilkkivä Annukka Nurmela sai kesäisin runsaasti tammukoita mm. Hangasojalta.
Pukkisilta Äkäsjoen yli Karinivan kohdalla. Röhkömukka-mökin väkeä ylittämässä siltaa. Seuraava silta oli riippusilta ja 2010-luvun lopulla paikalle rakennettiin vankka latukoneetkin kestävä uusi silta.
Röhkömukka-maja toivottaa kulkijan tervetulleeksi persoonallisella ja käytännöllisellä luonnonkahvalla. Kukahan nainen on majaan tulossa?
Röhkömukka-majan omistajat ovat hienosti säilyttäneet vanhan puolen alkuperäisessä asussa. Tässä on majan rakentajan Kalle Kangosjärven tekemä pöytä ja penkit.
Tuvan nurkassa on humoristinen lääkekaappi. Taisi lapsilta ennen pieni vaiva unohtua katsoessaan kaapin kuvaa.
Kääpä on kiinnitetty seinälle hyllyksi pienille tavaroille.
Nukkumakamareiden kerrossängyt ovat alkuperäisessä asussa, paitsi keskellä olevasta on yläsänky poistettu. Verhojen takana näkyvät kunkin majailijan omat tavarahyllyt. Kamarissa on helppo aistia vuosikymmenien takaiset tunnelmat. Tämän säilyttäminen on oikea kulttuuriteko.
Kussakin huoneessa oli oma lämmitys ja tässä vanha Porin Matti edelleen paikallaan. Majassa oli nukkumatilat yhteensä 20 hengelle. Tämä kuva on miesten puolelta. Kamareiden välissä on edelleen kätevä kuivaustila, joka sekin osoittaa majan suunnittelijoiden ja rakentajien viisautta.
Röhkömukka-maja syyskuussa 2011. Vasemmalla oleva jatke on ns. elintasosiipi eli sinne on rakenettu uusi sauna, vessat ja huoneita. Vesijohdon tulemisen jälkeen majan kaivo seisoo muistomerkkinä pihalla.