Äkäslompoloon liittyviä lauluja, kirjoja, sanomalehtikuulutuksia ja uutisia

 

Äkäslompolon asukkaita, mökkiläisiä ja matkailijoita palvelee paikallinen Kuukkeli-lehti. Tässä linkki.

Kuukkelin oma historia on myös mielenkiintoinen. Luepa tästä.

Merkittävin Äkäslompoloon liittyvä musiikkiteos on tietysti Velho-trilogia. Lue tästä sanomalehti Luoteis-Lapissa ollut kirjoitus.

 

Ylläs Soikoon ry - Tanssin ystävien kesätapahtuma  on ollut jo pitkään kylän kesän vilkkainta aikaa. Tapahtuma innoittaa väkeä tulemaan Äkäslompoloon sekä tanssimaan että kuuntelemaan hyvää musiikkia.

Heinäkuussa 2006 mökkiläisetkin innostuivat musisoimaan kotisoittimin. Yhtenäiset asut on hankittu ja nyt hiotaan esittämiskuntoon kappaletta "Lapin luonto luo outoa taikaa, Se on kaunis ja vertaamaton".

 

Äkäslompoloon liittyviä lauluja

 KYLÄLAULUJA

Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä on Toukolan poikien tekemä laulu Jukolan veljeksistä: ”Tähtiä kuin Otavassa, poikia on Jukolassa, laiskanpulskeja jallii….”. Samanlaisia lauluja on tehty monilla kylillä ja Äkäslompolosta löytyy ainakin alla oleva säkeistöpari. Tatu Friman muisteli sen ja Markku Kurkkiolla oli samat sanat mielessä.
Alla olevan laulun teki Einari Friman, jota talon nimen perusteella kutsuttiin Puttosen Einariksi. Einari oli laulumiehiä ja muutenkin hyvä suustaan. Yksi hänen kutsunimiään oli Riskurannan pastori Äkäsjokisuun mukaan. Einarilla oli paljon lapsia ja rajoittuneet halut työntekoon. Siksi uittourakan väen kerännyt Heino Kaulanen ei kelpuuttanut Einaria noin 30 miehen uittoporukkaan. Urakassa tuli huolehtia puiden uittamisesta Äkäsjoelta Muonionjokeen asti. Suuria uittoja oli 1940 luvun lopulla. Uitot loppuivat 60-luvulla, mutta silloin ei Markku Kurkkion mukaan puita enää uitettu urakkahinnoittelulla.
Säkeistössä mainittu Kotna-Pekka oli Juho Uttersröm eli Tapo-Jussa. Einarin mielestä Pekka tuhlasi ja oli aina rahaton eli kotamikko. Mistähän muoto Kotna oikein tulee? Laulun muoto ja sävel on lainattu laulusta Mustalainen.

"Uittomieheksi olen syntynyt, keksi kädessä kuljeskelen nyt.
Uittomies mitä huolinkaan, kun vain urkossa minä olla saan.
Mikset urkkoile multa kysytään, sitä en oikein tiedä itsekkään.
Kaulasen Heino siihen vastatkoon ja Kotna Pekka selvän antakoon."

Äkäslompolon Antti velmuili Einarille jotain tästä uitosta ja Einari vastasi siihen seuraavalla laululla. Nykiminen ja näppiminen viittaavat varmasti Antin änkytysvikaan ja ehkä äkkipikaiseen luonteeseenkin.

"Mies on pieni ku vesinäkki,
sun pomfelis pomfelis vesinäkki.
Nokkani eessä se nykki ja näppii,
sun pomfelis pomfelis pom.
Harvoin on miehellä taskussa lantti,
sun pomfelis pomfelis taskussa lantti.
Sellainen mies on Pekan-Antti,
sun pomfelis pomfelis pom."

 

 

=============================================

Vain seitsemän päivää- vihkonen. Ahti Kaulanen; Lumiperhonen 2006.

Kuvitettu vihkonen sisältää Aatos, Ahti ja Kauno Kaulasen sanoituksia ja sävellyksiä:

- Vain seitsemän päivää, Ylläsvalssi, Kaamos, Tukkilaisen muistelo, Lavaraakki, Outolintu, Laulaisinko Lapista ja Vanha kurki.

Suosittu Lumiperhonen on Hannu Vimparin ja Pekka Kujalan tekemä, mutta Kauno Kaulanen sovitti sen uudelleen ja nosti suosioon.

Lisäksi vihkosessa on Reino Helismaan Äkäslompolossa tekemät Laulu Äkäslompololle ja Rakovalkealla.

Junnu Vainio (1938-1990) vieraili vuonna 1988 Ylläs Soikoon tapahtuman vieraana ja kirjoitti Ylläksen juurella laulun "Ylläksellä soitto soi". Laulun sanat ovat tässä vihkosessa.

Laulujen taustoista kertoo Juha Kaulanen:

Juha Kaulasen esittelemä Laulu Äkäslompololle 

 

Kuuntele tästä laulu Youtubesta

 

Äkäslompoloon liittyviä kirjoja, lehtileikkeitä ja kuulutuksia

Miljoonien muistojen talo, Äkäslompolon Riemuliiteri 1973-2021

Kirjoittaneet Kari Kaulanen ja Kauno Kaulanen, Kustantaja Luova Media Oy, 2022. ISBN 978-952-94-5992-6.

Äkäslompolon legendaarisen tanssipaikan historiikkiä perustuen Irma ja Kåre Lagerbohmin muistiinpanoihin ja käyttäjien muisteluihin.  

Kuuramäki III, Laulu tunturikylästä

Kirjoittanut Kari Kaulanen, Kustantaja Väyläkirjat, 2021. ISBN 978-952-7375-92-1

Alla olevan Kuuramäki-kirjasarjan kolmas osa. Se käsittelee kylän elämää ajalta 1950-1981. Lukuelämys.

Kuuramäki II, Kylä tunturien sylissä.

Kirjoittanut Kari Kaulanen. Kustantaja Väyläkirjat 2020. ISBN 978-952-7375-17-4

Edellisen jatko-osa, joka käsittelee kylän elämää vuosina 1938-1950. Kylä kehittyy ja Kari kuvaa sen asukkaiden elämää mestarillisella tavalla.

Kuuramäki I, Tunturin tuolla puolen

Kirjoittanut Kari Kaulanen, joka on syntynyt ja asunut Äkäslompolossa. Kustantaja Väyläkirjat 2018. ISBN 978-952-7168-62-2

Aivan loistava romaani 1920-1930 lukujen elämästä tunturikylässä, joka kovasti muistuttaa Äkäslompoloa.

==========================

Äkäslompolo, seitsemän tunturin kylä ajan virrassa

Kalervo Niskakoski ja Keijo Taskinen. Kustantaja Kirjakaari (v. 2012). ISBN 978-952-5969-08-5

Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat syrjäisen tunturijärven rannalle vuonna 1748, kun Taneli Tanelinpoika ja Kirsti Juhontytär rakensivat Äkäslompolon talon. Sukupolvien saatossa ahkeria käsipareja tuli lisää: rakennettiin taloja, raivattiin peltoja  - luotiin elämälle edellytyksiä. Erämaatalosta kasvoi Äkäslompolon kylä, joka eli elämäänsä kaukana maailman melskeistä.

Tämä kirja avaa ikkunan tuohon menneeseen maailmaan. Upeat Kalervo Niskakosken keräämät vanhat valokuvat kertovat ainutlaatuista tarinaa kylän elämästä 1970-luvun puoliväliin asti. Aikalaismuistot punovat tarinaan värikkäitä säikeitä. Samalla kirja on elämänmakuinen yleisteos aikakauden arkiaskareista Suomessa.

Lähde mukaan sauvomaan ajan virtaa Äkäslompoloon, kuvankauniiseen tunturikylään.

 

Lue tästä Ulla Güntherin ja hänen äitinsä Vappu Roosin kirjoitukset Äkäslompolosta.

Lehon torpan tarinoita

Hille ja Saima Kaulasen lasten ja lastenlasten kertomina.Tornionlaakson Kustannus Oy 2011

Ylläs – Elämää tuntureiden kupeessa

YLLÄS – ELÄMÄÄ TUNTUREIDEN KUPEISSA
YLLÄS – LIFE BY THE FELLS
KUSTANTAJA ARCTIC IDEA OY JA KIRJAKAARI
TEKIJÄ KEIJO TASKINEN
176 SIVUA
290 X 240 MM
KIELET SUOMI, ENGLANTI

"Kirjoittaja ja valokuvaaja Keijo Taskinen halusi näyttää, mitä on elämä Ylläksen upeiden rinteiden juurella, latujen ja reittien vieressä. Millaista on lappilainen arki, jossa pohjoinen luonto ja rikas kulttuurihistoria punoutuvat moderniksi elämänköydeksi. Syntyi rakkaudella tehty läpileikkaus tunturikylien elämään, matka valon ja värien maahan."

Tämä mahtava uutuusteos tuli maaliskuussa 2010 myyntiin Äkäslompolon liikkeisiin.

 

...Vellikaara Vettasia...

Muonion ja Äkäslompolon alueen saamen historia

Siv Rasmussen, Muonion kunta 2008

Siv Rasmussenin tutkimuksessa on hämmästyttävän tarkasti kuvattu alueen saamen historiaa 1700-1800 luvuilta. Vaikka osa saamelaisista vaelsi, niin silti valtio verottajana ja kirkko omien intressiensä vuoksi piti ihmisistä tarkkaa kirjaa. Kumpikin toisaalta omalta osaltaan sorti saamen kansaa. Äkäslompolosta Muonioon ulottuva alue on ollut yksi poronhoitoalue ja  Äkäslompolosta ja Äkäsjärven rannalta on löytynyt näiden ihmisten elämästä jälkiä. Millä raitiolappalainen ajelee ja mistä Äkäslompolossa oleva mökki Vanha Vasara on saanut nimensä? Millä esineillä korttoja karkotettiin? Tutkimuksesta löytyy sukutekstin lisäksi näitä mielenkiintoisia kuvauksia ajan elämästä.

Tutkimuksen nimi on otettu hauskasti Samuli Paulaharjun taltioimasta kolarilaisesta sukunimien yleisyydestä kertovasta runonpätkästä:

"Tien täysi Taskisia, vankka joukko Vasaroita, sukunen Suikkeja, vellikaara Vettasia, nuin vähä Nutteja"

AJAN RINKI; KERTOMUS VELHO-TRILOGIASTA

Kari Kaulanen. Julkaistu v. 2002; 175 sivua. ISBN 952-91-5267-1

Kirja kertoo Äkäslompolossa vuosina 1993-2001 esitettyjen kuuluisien Velho-oopperoiden tekemisestä ja tekijöistä. Se on mielenkiintoinen ja valaiseva kertomus työtuntejaan säästämättömistä vetäjistä ja laajasta talkoohengestä näiden mahtavien teosten aikaansaamiseksi. Runsas kuvitus auttaa muistojen palauttamisessa ja mielikuvien luomisessa.  Tekstistä aavistaa myös taustat, miksi tätä ainutlaatuista esityspaikkaa ei enää ole.

ELÄMÄN EVÄÄT ÄKÄSLOMPOLOSTA

Maila Alatalo, o.s. Friman. Julkaistu 1995; 64 sivua. Kustantaja Alatalon Käsityö Ky

Kirjasen tarinat perustuvat Mailan Äkäslompolossa eletyn lapsuuden ja nuoruuden muistoihin ja kokemuksiin. Mailan isä Armas Friman kaatui talvisodan alussa 19.12.1939 Suomussalmella torjuttaessa venäläisten yritystä vallata Suomi.  Henkilökuvaukset kertovat kylässä vaikuttaneista ihmisistä. Tanon Teutu, sen ajan sinkku, tiivisti tilanteensa näin ”Sitä jonka vaimoksi olisin halunu, en saanu ja sitä jonka olisin saanu, en huolinu”. Kylästä kertovien kappaleiden lisäksi kirjassa on myös Mailan runoja.  ”Äkäslompolo; Pieni kylä lumoavassa Lapissa, ympärillä tunturit yötä päivää vartioi”

--------------------

Pentti Jaako: Erämaatalosta seurakunnaksi: Kolarin seurakunnan historiikki, 1994

Hilkka Oksala: Kolarin muinaisuutta: tuloksia arkeologisista kenttätutkimuksista, 2004

Pentti Jaako: Suomussalmelta Ihantalaan: kolarilaisten sotatie 1939-1945, 1992. ISBN 951-96670-0-8

Tapani Tasanen et. al (Toim.): Vuomilta ja vaaroilta: neljä vuosikymmentä metsäntutkimusta Kolarissa, 2004

====================================

Äkäslompoloa sivuavia kuulutuksia ja uutisia lehdistössä Kansalliskirjaston kokoelmasta 1771-1908.

 

(Linkki arkistoon http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html?language=fi )

13.04.1861   Finlands Allmänna Tidning no 85

Af K. Senaten afgjorda mål:

bondesonen D. A. Äkäslompolo den 18 januari;

(Kommentti: Taneli Äkäslompolo on valittanut asiastaan aina Keisarilliseen senaattiin)

=====================

19.10.1872   Vasabladet no 42

Kejserlige Wasa Hofsrätt.

Kejserlige hofrätten utgaf:

Onsdagen den 18, utslag på beswär af Bönderne Gustaf Äkäslompolo och Fredrik Airijoki samt Stadsfiskalen Alexander Israel Pfaler;

 =========================

28.06.1873   Finlands Allmänna Tidning no 146.  Sama ilmoitus 01.07.1873   Hufvudstadsbladet no 148

Befogadt klander af min åtkomst till 10/21 delar af Äkäslompolo skattehemman n:o 1 i Öfwertorneå sockens Kurtakko by skall inför Ofwertorneå sockens Härads-Rätt anmälas och utföras inom natt och år sedan denna kungörelse varit i Finlands AllmännaTidning tredje resan införd, wid förlust af rättighet dertill sedermera.

925(3- 2) Henrik Gustaf Äkäslompolo.

(Kommentti: Heikki Kustaa Äkäslompolo 1835-1915)

=========================

13.12.1877 Suomalainen Wirallinen Lehti nro. 148  sivu 4 (sama ilmoitus 18.12.

2661(3—1) Kihlakunnanoikeuden Ylitorniolla päätöksen mukaan 15 p. Marraskuuta 1877, pitää yön ja vuoden kuluessa siitä kuin tämä kuulutus kolmannen kerran on luettavana maamme julkisissa sanomalehdissä, nostaa ia ajaa Kihlakunnanoikeudessa mainitussa pitäjässä moitekanne saantiani vastaan 10/21 osaa Äkäslompolo nimiselle tilalle n:o 1 Kurtakon kylässä sanotussa pitäjässä, uhalla että moite siitä on menetetty.  

Ylitorniolta, Marraskuun 22 p. 1877.

Kustaa Äkäslompolo

(Kommentti: Samaa tilaa on lainhuudatettu yllä neljä vuotta aiemmin. Ilmeisesti ei ole mennyt valituksen vuoksi läpi)

===========================

30.11.1887   Uusi Suometar no 278.

Holhouksen alaisiksi on pantu: loismies Pekka  Aadolf Heikinpoika Äkäslompolo Ylitornion pit. kihl. oik.

(Kommentti: Heikki Äkäslompolon (1808-1877) ja Anna Ollintytär Raution (1804-1884) molemmat pojat Pekka Aadolf ja Heikki Immanuel asetettiin holhouksen alaisiksi. Holhousta on myös uudistettu holhoojan vaihdoksen vuoksi. Perheen tyttäret Tiina Ulriika ja Matilda Katariina sitä vastoin menestyivät elämässä. Tiina meni naimisin Arvid Äkäslompon kanssa ja Matilda puolestaan Taneli Äkäslompolon kanssa. 

=======================

Förteckning

öfver utslag och domar, utgifna af Kejserlige Wasa Hofrätt, efter anslag,under juli månad är 1880.

Den 13 juli: på renvårdaren Gustaf Wasaras och bonden Daniel Äkäslompolos d:o;

 

(Kommentti: Äkäslompolon uudisasukkailla ja alueen poromiehillä oli erimielisyyksiä)

=======================

 03.10.1889   Finland no 230

Uppför Muonio elf längs finsk-svenska gränsen.

Ur ett bref till Stockholms Dagblad.

Innehåll: På Yllästunturi, vidsträckt utsigt. Nedfärd för Äkäsjoki. Vidare uppför Muonio elf till Muonio kyrkoby.

(Kommentti: Ruotsalainen matkailija on kirjoittanut Stockholms Dagbladetiin varhaisen matkakertomuksen. Tämä reitti kulkee Luosujärveltä Tunturijärvelle ja siitä Yllästunturin huipulle. Ylhäällä ihaillaan maisemia ja kerrotaan ”Waraskurusta”. Suomea taitamaton seurue pyydystää matkalla hauen ja yrittää Luosussa emännän kanssa selvittää ruokatarvehalunsa. Matka jatkuu Äkäsjokea pitkin Muoniojoelle ja Muonioon.)

===============================

10.12.1889 Suomalainen Wirallinen Lehti nro. 288  sivu 3

(Sama kuulutus myös 11.12. ja 12.12.1889)

Kuulutuksia

Äkäslompolon 3/16 osa manttaalin veroisesta perintömaasta n:o 1 Kurtakon kylässä Kolarin kunnassa olen minä allekirjoittanut ostanut allanimitetyt osat:

Kauppakirjalla toukokuun 6 p:ltä 186I olen ostanut 1/112 osa manttaalia Heikki Ollinpoika Rautiolta ja vaimoltaan;  Kauppakirjalla joulukuun 27 päivältä 1863 olen ostanut 1/112 osaa manttaalia Ehvo Ollinpoika Kyröltä ja vaimoltaan ja kauppakirjalla syyskuun 3 p:ltä 1865 olen veljeni Juho Pekka Äkäslompolon kanssa ostanut 9/21 osaa manttaalia isältäni Juho Äkäslompololta, josta ostosta puoli edellä nimitetystä manttaali osaluvusta on siis minun ostamani;

Niitä, jotta luulemat itsellään siihen syytä oleman, kehoitetaan täten voimassa olevain asetusten noudattamalla tekemään moitetta näiden kauppojen laillistusta vastaan yön ja vuoden kuluessa siitä lukien kuin tämä ilmoitus on kolmannen kerran julistettu maamme molemmankielisissä Virallisissa lehdissä, lakiaikaisissa  kihlakunnankäräjissä Ylitorniolla Oulun läänissä 1891.

Kolari, 29.11.1889.

4627(3—1) Daniel A. Juhonp:ka Äkäslompolo.

(Kommentti: Isä Juho Äkäslompolo (1807–1884), veli Juho Pekka Äkäslompolo (1838–1916) ja hakija Taneli Alarik Juhonpoika Äkäslompolo ((1834–1902)

===========================================

11.04.1894   Borgå Nya Tidning no 41

Reseminnen från Norra Finland.

(Tecknade för B. N. T. af vijk.)

VIII. En fjällvandring till Ylästunturi.

En störande syn måste jag dock åskåda, nämligen rökpelare och glöd från ej mindre än trenne  skogseldar. Det var naturligtvis de kortsynte nybyggarne, som antingen med flit anlagt elden, för att skaffa bete åt sina kokreatur, eller ock af ren vårdslöshet lössläpt det förhärjande elementet. Dylika öfvergrepp låter lappen aldrig komma sig till last; för honom är skogen skön, och det däri befintliga renbetet ett lifsvilkor.

 

(Kommentti: Tämä aikainen turisti ja luonnonsuojelija retkeilee ”Ylläsfaarinsa” kanssa Yllästunturissa ja katsoo kiikarilla 120 km päässä olevaa Aavasaksaa! Sitten hän eksyy metsään Kellostapulin lähellä. Kovasti väritettyä tarinaa. Sieltä hän kompassin avulla osaa ”Varkaittenkurulle” ja Äkäslompoloon. Matkaa jatkuu kommelluksin Kalloon ja Ounasjoelle.)

==================================

13.07.1895 Pohjalainen no 82

Kesäkuun 26 päivänä 1895 Vaasan hovioikeus antoi tuomiot sinne vedotuissa asioissa, joissa muiden muassa kantajana tal. A. Äkäslompolo ym. ja vastaajana tal. H. K. Äkäslompolo.  

(Kommentti: Kyseessä ilmeisesti veljekset eli kantajana Arvid Äkäslompolo (1853–1923) ja vastaajana Kusto eli Heikki Kustaa Äkäslompolo (1835–1915).

=================================

16.12.1899   Pohjalainen no 195

Vaasan Hovioikeuden antamia tuomioita seuraavissa vetoasioissa, joissa ovat:

Itsellisnainen Maria Karoliina Akäslompolo k:na, sekä tal. Arvi Akäslompolo y.m. v:na;

(Kommentti: Maria Karoliina Äkäslompolo  eli ison Erkin Karkko (1849-1924) on ollut jutussa kantajana ja vastaajina mm. Arvid Äkäslompolo (1853-1923).

===============================

20.04.1900   Kaiku no 91

Tämän yllä oleman (poro)merkin panen nyt käytäntöön ja jos tätä merkkiä wastaan on kellään moittimista eli omistusoikeutta parempaa, niin antakoon siitä ilmoituksen tässä lehdessä 30 päiwän kuluessa siitä lukien kuin tämä ilmoitus on ensi kerta julkaistu.

Kolarin Äkäslompolossa 16 päiwä maalisk. 1900

Teudor Tanonp. Akäslompolo.

(Kommentti: Johan Teudor Äkäslompolo (1878-1958) on Tanon eli Taneli Äkäslompolon poika)

================================

Päivälehti nro. 90A  sivu 3 (Uutinen lainattu Louhen kirjoituksesta 18.5.1901)

Pikku uutisia

Karhun ja kolme ahmaa on tappanut viime viikolla Äkäslompolon kiveliöissä talokkaanp. Kustu Äkäslompolo.

Mies ei ole suuren suuri, miehen peukalon pituinen, vaan rohkea ja urhea metsästäjä, joka ei pelkää käydä käsiksi otsonkin kimppuun. — Louhi.

(Kommentti: Kyseessä on Äkäslompolon tunnettu metsästäjä Karhu-Kusti Äkäslompolo (1872–1960)

 ======================================

 6.11.1901   Perä-Pohjolainen no 138

Wangittu.

T. k. 15 p:nä wangittiin Kolarin kunnan Äkäslompolon kylässä mies, jolla vangittaessa tawattiin mainetodistus, annettu wiime heinäk. 2 p:nä Wiktor William Pitkäniemelle Rowaniemestä, jonka hän wangiltaessa ilmoitti omakseen, ehkä kulkiessaan oli käyttänyt milloin mitäkin wale-nimiä, m. m. ilmoittanut itsensä Ytterstforsin tukkiyhtiön asioitsijaksi. Hän oli wuorokautta ennen Pajalassa Ruotsinpuolella warastanut taskukellon ja waatteita ja jättänyt kirjeen, jossa pyysi, ettei wahingon kärsinyt waiwaisi itseään turhalla takaa-ajolla. Useista syistä epäillään, että ilmoittamansa yllämainittu nimi ei ole oikea, eikä mainetodistus hänen.  Kolarin nimismies on miehen passittanut läänin wankilaan enempää toimenpidettä warten. — L

==============================

 27.11.1901   Oulun Ilmoituslehti no 139 ja  23.11.1901   Tornio no 91

Taaskin jätkä joutunut ansaan

Tämän k. 14 p:nä wangitsi Kolarin nimismies erään kuljeskelewaisen miehen, joka oli warastanut eräässä talossa ollessaan yötä kellon ja waatteita noin 41 mk. arwosta. Mies koetti ehättää tunturia kohden päästäkseen pakosalle. Waan takaa ajajat saawuttiwat hänen Äkäslompolon talossa. Nimensä sanoi olewan Vihtori Pitkäniemi ja Rowaniemeltä kotoisin.

===========================

06.08.1901 Suomalainen Wirallinen Lehti nro. 180  sivu 1  (sama ilmoitus 8.8. ja 9.8.)

Että Ylitornion pitäjän Kihlakunnanoikeus tämän kuun 8 p:nä on asettanut itsellisen Pekka Adolf Heikinpoika Äkäslompolon Kurtakon kylässä Kolarin kappelia asuvan talossaan Arvid Juhonpoika Äkäslompolon holhouksen alaiseksi, kuulutetaan täten.

Tornio, marraskuun 21p. 1887.

 Kihlakunnanoikeuden puolesta:

(4535) K. I. Boström.

(Kommentti: Isä Heikki Äkäslompolo 1808-1877, poika Pekka Adolf (18??). Holhoojaksi on määrätty Pekan serkku ja tämän sisaren mies Arvid (1853-1932)

=============================

06.08.1901 Suomalainen Wirallinen Lehti nro. 180  sivu 1  (sama ilmoitus 8.8. ja 9.8.)

 

Että täysi-ikäinen talokkaanpoika Heikki Immanuel Heikinpoika Äkäslompolo, Kolarin seurakunnan Kurtakon kylästä, on Kihlakunnanoikeuden Ylitornion pitäjään sekä Turtolan ja Kolarin kappelikuntain käräjäkunnassa viime Maaliskuun 26 päivänä julistetun päätöksen kautta asetettu holhouksen alaiseksi ja että uudistalokas Kilian Juhonpoika Friman, samasta kylästä, on sen ohessa määrätty hänen holhojaksensa, kuulutetaan täten.

Tornio,Kesäkuun 14 p:nä 1901.

Tuomarinviranpuolesta

4716(3—2) W. G. Snellman.

(Kommentti: Holhottava Heikki Immanuel Äkäslompolo, s. 1842, on edellä holhouksen alaiseksi julistetun Pekan veli.)

===================

28.05.1902   Louhi no 61 

(Sama kuulutus 03.06.1902 Suomalainen Wirallinen Lehti nro. 125  sivu 4 ja 06.06.1902 Suomalainen Wirallinen Lehti nro. 128  sivu 4)

Kuulutus

Alempana mainittuina päivinä itse tilalla toimitettavain julkisten pakkohuutokauppain kautta, myydään, jos laillista estettä ei rooliin tule, seuraamat ulosmitatuiksi julistetut kiinteistöt, nimittäin:

Lauantaina heinäkuun 19 päivänä klo 12 päivällä talokas Heikki Kustaa Äkäslompolon

omistama 1/4 osa Äkäslompolon 3/16 osa manttaalin perintömaasta N:o 1 Kolarin kunnan Kurtakon kylässä, maksamiseksi Tornion höyrysaha-osakeyhtiön saamista lääninhallituksen läänissä päätöksen mukaan Maaliskuun 16 päivästä 1899, josta täten kiinnityksen omistajille, muille asianomaisille ja halullisille ostajille tiedoksi annetaan, huomautuksella sen ohessa, että saaminen, tai muu oikeus, jonka ottaminen velkojain luetteloon riippuu ilmoituksesta, on allekirjoittaneen toimitsijamiehen tietoon saatettava viimeistään siinä velkojain keskustelussa, joka huutokauppapäivänä ennen huutokaupan alkamista toimituspaikalla pidetään.

Kemin kihlakunnan kruununvoudin konttorissa Toukokuun 24 p:nä 1902.

J.S. Parlin.

==============================

27.04.1905   Suomalainen Wirallinen Lehti no 96

Koska toiminimi J. W. Snellman Gson hakiessaan lainhuutoa 1/4 osalle Äkäslompolon 3/16 manttaalin perintötilasta N:o 1 Kolarin kappelin Kurtakon kylässä ei ole voinut luotettavasti näyttää edeltäjänsä saantoa ja omistusoikeutta mainittuun tilanosaan, niin kehoitetaan Ylitornion pitäjän sekä Kolarin ja Turtolan kappelien käräjäkunnan Kihlakunnanoikeuden siitä tänään tekemän päätöksen mukaisesti sitä tahi niitä, jotka tahtovat moittia toiminimi J. W. Snellman Gson'in mainittua maansaantia, nostamaan siitä kanteen yön ja vuoden kuluessa siitä kun tämä kuulutus on kolme kertaa ollut julkaistuna maan sekä suomen- että ruotsinkielisissä virallisissa lehdissä mainitussa  Kihlakunnanoikeudessa, uhalla että, jollei sitä tehdä, hakijalle annetaan lainhuudot ja kiinnekirja sanottuun tilanosaan.

Ylitorniolla, käräjäpaikalla,

Marraskuun 10 päivänä 1904.

Kihlakunnanoikeuden puolesta

V. Poropudas,

========================

09.03.1906   Pohjois-Suomi no 28

Enimmän taksoitettuja Kolarissa ovat:

Puutawara Oy Båtfärsnäs 12,500 tuloista,

O. Y.Ysterfors 12.000.

Talokas Is. Luttunen 10,100,

Talokas.Is. liwari 4,900.

Ylipalkisen poroyhtiö 4,700,

Tal. T. W. Simu 4,200,

Talok. H. Ylläsjärvi 3,400,

Rajawiskaali G. Lagus 3,400,

Talok. Fr. Satta 3,300,

Talok. Fr. Os. Lappea 3,000,

Talok. I Taapajärwi 2,700.

Talok. Erkki Rautio 2.600.

Talok. Er.Lantto 2,500.

Talok.Kaarl Kyrö 2.400.

Isak Lehto 2.300.

Talok. I.Nikunmaa 2.300.

I.Pasma 2.300,

Arwiiti Äkäslompolo 2,200,

Talok. lisak Kurtakko 2.200,

Talok.R. Nordberg 2,100,

Talok. lisak Uusitalo 2.100.

Talok Heikki Lantto 2,000 ja

Talok.Fr. Niwa 2,000.

 

Äyrien summa on 2,723, joka tekee 1 äyri 3:40 m. Kunnan menoarwio on 13,233 mk. 51 p. Tästä summasta kannetaan Manttaalin perusteella 2,913 mk. 07 p., mikä tekee manttaalilta 272 mk. 41 p.

 

=============================

30.04.1908   Kansan Tahto no 99

Pohjoinen vaalipiiri.

Matkan warrelta

Läksin Muoniosta w. k. 27 p:nä. Matkan päämääränä oli Äkäsjärwi. Perille saawuttuani pidin esitelmän ammatillisesta työwäenliikkeestä. Esitelmääni, jonka pidin Äkäslompolon talossa oli saapunut kuulemaan tukkilaisia Lompolon awara pirtti täyteen ja seurasiwat tarkkaawasti esitelmääni loppuun asti. Kiitollinen maaperä siis sosialismin kylwölle, kuinka sitte itänee?

Täältä suuntasin matkani Kolariin. Koetin saada esitelmää toimeen Kolarin kirkonkylässä, mutta siitä ei tullut mitään, syystä, kun en saanut sitä warten huonetta, jossa olisin woinut esitelmän pitää. Isäntien kanssa keskustellessa huomasin, että he kyllä olisiwat walmiit ottamaan wastaan parantuneet olosuhteet, mutta, että he itse tekisiwät jotakin asemansa parantamisen hywäksi, siihen ei tuntunut olewan halua eikä tahtoakaan.

(jatkuu lehdessä)

 ==============================

Ruotsin Post- och inrikestidningar sisälsi 11.11.1837 kertomuksen kirjoittajan matkasta Torniolaaksossa. Lopussa kerrotaan kahden Äkäslompolon veljeksen suorittamasta suuren karhun kaadosta. Sukunimi on tekstissä vääntynyt muotoon Eckerslombolo.  Näkee, että Suomen joutuminen Venäjän yhteyteen aiheuttaa Tukholmalaiselle tiettyjä vaikeuksia kansalaisuuksissa.