Äkäslompolon rakennuksista

Osa rakennuksista tulee vääjäämättä elinkaarensa päähän. Siksi on tärkeä säilyttää niiden kuvia tuleville polville. Talitinttikin on muuttanut uuteen lautapönttöön.

Sota ei tuhonnut Äkäslompolon taloja, mutta ihmisten omat toimet ovat tehneet kovia puhdistuksia. Vuonna 1945 olleista asuinrakennuksista on vuonna 2012 olemassa vain seuraavat seitsemän. Edelleen asuinkäytössä on vain 1939 valmistunut Gardinien Jakola. Riihen pirtti on muokattu sisältä ja päältä matkailun majoitustilaksi. Kentän talo toimii kesäasuntona ja Tanon talo on kunnostettu museoksi. Pekan pirtti, Kamari ja Nilivaaran vanha puoli ovat pystyssä, mutta ilman asukkaita tai käyttöä.

Äkäslompolon vanhin rakennus on pellolaisen Martin Pietarin rakentama kala-aitta. Hän rakensi sen 1700-luvulla nykyisen Kentän seutuville, josta se on siirretty ensin Riihelle ja sieltä Jakolan talon eli Gardinien tontille. Katto on myöhemmin uusittu.

Ahti Kaulasen entisöimä Tanon talo on todennäköisesti rakennettu vuonna 1875 (1887?). Sen paikalla on ollut kaksi aikaisempaa rakennusta. Tällä tontilla on ollut Äkäslompolon ensimmäisen asukkaan Taneli Tanelinpojan (1712-1771) asuinrakennus. 

Riihen talo on rakennettu 1849  ja se on nyt Lyhty-kahvilan pihapiirissä. Vanhat hirret ovat paikoillaan, mutta piilossa ulkokuoren alla. Hilkka lakaisee portaita, jotta vieraaat pääsevät sisälle viihtyisään "Riihentupaan".

Kylän vanha asuinrakennus on Pekan pirtti.

Pirtin ikää ei tiedetä tarkkaan, mutta se on ollut Tanon talon mailla ja siirretty sieltä Möyhölän mäelle todennäköisesti vuonna 1914 tehdyn keskinäisen jaon jälkeen. Pekan pirtti on saanut nykyisen nimensä Johan Petter Äkäslompolosta (1838-1916), joka asui siinä vaimonsa Kristiinan (1856-1940) ja perheen kanssa. Pirtti ei kuitenkaan ole Pekan rakentama. Pekan jälkeen pirtissä asui hänen poikansa Jonne perheineen. Pirtissä on toiminut myös kylän posti. 

Kamari.

Heikki Kustaa  Äkäslompolo eli Kusto oli menettänyt tilaosansa 1902 pakkohuutokapassa Snellmannin puutavarayhtiölle. Vilho Äkäslompolo eli Pikku-Vilkko (1876-1961) hakkautti Kamarin hirret Tanon pihapiirissä. Talon jakosopimuksen jälkeen hirret siirrettiin 1914 talkoilla lähelle Möyhölän mäkeä. Vilho ei koskaan saanut lämpimäksi muuta kuin kamarin ja siitä rakennus sai nimensä. Rakennuksen kylmää pirttiä kylän nuoriso käytti tanssipaikkana. 
Tilan halkomisessa 1915 Snellman edelleen omisti tämän kolmanneksen Äkäslompolon tilasta. Kuston poika Hannu Kustaa eli Kusti ja pojanpoika Jonne ostivat tilanosan itselleen. Kerrotaan, että Kusti pääosin käveli Ouluun kaupantekoon. Myöhemmin Kusti ja Kustaava Äkäslompolo asuivat Kamarissa.

Jakolan talo (Gardin)

Vanhin asuinkäytössä vielä oleva asuinrakennus on vuonna 1939 valmistunut Jakolan talo. Lehdon mökki (1915) on siirretty toiseen paikkaan, Sivulan (1937) päärakennus on varastona ja Kurulasta (1935) on tehty osa Äkäslompolon Sportshopia. Jounila (1949) on purettu uudisrakennuksen tieltä. Seuraavat kylän rakennukset ovat jo 1950-luvulta.

 

Kaunein säilynyt pihapiiri on Kentässä. Sen pirtti on rakennettu 1917 ja oli Simo ja Sandra Äkäslompolon perheen koti.  Rakennuksen ovat alunperin veistäneet Sandran veljet Kurtakossa, josta hirret on siirretty Äkäslompoloon. Mauri Luopakka korjasi ja entisöi asuinrakennuksen 1990-luvulla. Paikkaa käytetään nyt kesäasuntona. 

Yllästunturin päällä sijainnut palovartijan mökki oli tuttu kaikille hiihtäjille. Kylän nuoret toimivat kesäisin palovartijoina pitäen majaa tukikohtanaan.

Riihen talon Paakari on toiminut asuntona, leipomispaikkana, kouluna, kauppana sekä työmiesten ja turistien majapaikkana.

Riihen pihapiirissä on ollut vuosikymmeniä rakennus, jota myöhemmin kutsuttiin nimellä Paakari. Amanda-emännän isä Hermanni Viuhkola hakkasi hirret alun perin joen toiselle puolen, mutta kesällä 1931 suoritetun Riihen talon jaon yhteydessä rakennelma siirrettiin Riihen pihapiiriin ja tiivistettiin asuinkäyttöön. Se tuli tarpeeseen, koska tämä oli kylän ainut vuokrattavissa oleva erillinen rakennus. Kevättalvella Paakarissa oli turisteja, kesällä pöllinparkkaajia ja uittomiehiä ja moneen otteeseen savottamiehiä.  Paakari-nimen rakennus sai siksi, että se toimi leipomispaikkana. Yleensä kerralla tehtiin iso leipomus ja erillinen rakennus oli hyvä siihen käyttöön. Paakarissa oli hyvät pöytätilat käsitellä isoja leipomuksia. Myös muut kylän asukkaat käyttivät tätä leipomuspaikkaa. Erityisesti ennen kesätöitä Paakari oli ahkerassa käytössä. Kesätöiden kiireajaksi piti leipoa isot määrät kuivaa leipää varastoon. Osassa taloja piti kesällä pelätä pärekaton syttymistä ja tulipaloa. Siksi erillään asuinrakennuksesta oleva Paakari oli sopiva paikka kesäleipomiseen.

Sodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen Paakarissa asui sotilaita. Rakennuksen monikäyttöisyydestä kertoo se, että Orvokki Viuhkola syntyi siinä. Riihen Amanda touhusi kylälle kansakoulua ja kun ajatus viimein otti tulta, koulu sijoitettiin syksyllä 1946 Paakariin. Uusi opettaja halusi kuitenkin vaihtaa koulun Riihen tupaa ja mennä itse asumaan Paakariin. Parin vuoden päästä koulu siirtyi kylälle valmistuneeseen vasittuun koulurakennukseen. Tornionlaakson Osuusliikkeen kauppa oli Paakarissa 1950-luvun alkupuolen. Kauppias Kauko Kyrön aikana sisällä syttyi lämmityksen aikana tulipalo. Kauko keräsi savun seurasta ulos kassan, aseiden ammuksia ja muuta tärkeää. Tuli saatiin kuitenkin sammutettua. Kaupan jälkeen Paakari jouduttiin 1956 purkamaan uuden tien tieltä. Ahkeran palvelijan hirret käytettiin viimein polttopuiksi

Tornionlaakson osuusliike Paakarissa.

Tornionlaakson kauppa avattiin tässä Riihen Paakari-rakennuksessa vuonna 1950. Ovenpielessä on varpuluuta, jolla sisään menevälle asiakkaalle on lakaistu kulkuväylää. Pihalla olevissa tynnyreissä on valopetrolia, jota käytettiin joka talossa käyttöön tulleissa ”kaasareissa”. Kaasarit olivat tosi kirkkaita pirtin valaisimia ja tämä hehkusukkalaite syrjäytti hetkessä muut valolaitteet. Olihan se ihmeellistä, että pirtin joka nurkassa näki lukea. Oikealla on pino leipälaatikoita eli emännät eivät enää leivo niin paljon kotona. Vuodesta 1952 alkaen kauppiaana toimi Kauko Kyrö.

Paakari. Asiakas on tullut pyörällä jättämään veikkausta.

Paakarin jälkeen Tornionlaakson kauppa toimi takana näkyvässä parakissa. Parakki tuotiin Pellosta ja se sijaitsi nykyisen Mailan putiikin seutuvilla toisella puolen tietä. Kuvassa Riihen Amanda hyvästelee linja-autoon nousevaa turistia.

EKA Eväskori

Osuusliike muutti parakin jälkeen tähän tienristeykseen rakennettuun taloon vuonna 1964. Kauppaan saatiin sähköä tuottava generaattori ja sen myötä kylmälaitteita ja muita sähköllä toimivia koneita. Viimelksi kauppa toimi nimellä EKA Eväskori ja se lopetti 1991,

Lydian pullapuoti toimi tässä kaupan entisessä rakennuksessa vuodet 1991-92. Rakennus oli kylän ensimmäinen kauppakeskus. Siinä oli Marja Saurin pitämän Pullapuodin lisäksi moottorikelkkavuokraamo, autovuokraamo Varaporo sekä vielä pellolaisen Riitta Peltosen vaatekauppa.

Pizzeria Eväskori, Wanhat tavarat ja loppu.

Pullapuodin jälkeen rakennukseen iski silmänsä kylälle lokakuussa 1989 tullut Helena Mattila. Helena teetti rakennukseen uuden vanhan ulkokuoren ja aloitti siinä 31.12.1992 Pizzeria Eväskorin. Helena paistoi pizzoja 30.9.2005 saakka vaihtaen vuosiksi 2007-2008 toimintansa uuteen Yögrilli-kioskiin. Helena palasi vielä keväiksi 2009 ja 2010 vanhaan Eväkoriin myyden siinä Wanhaa tavaraa. Rakennuksessa oli asbestilevyjä, joten sen purkaminen ei ollut ihan yksinkertainen työ. Rakennus purettiin kesällä 2013 ilman lupakäsittelyä.

Pizzeria Eväskori heräsi henkiin uudessa rakennuksessa ja uusin yrittäjävoimin.

Äkäslompolon koulu valmistui 1948. 

Koulu kesällä 2010.

Kylän ensimmäinen matkailjoita varten rakennettu majoitustila valmistui 1966, kun Anja ja Evert Kurkkio avasivat Seitapirtin.

Kuvassa Ylläksen vanha ruotsalaisvalmisteinen TV-masto, joka kaatui jään ja tuulen painosta 23.11.1970. Onneksi ruska-aika oli ohi ja turisteja ei enää vaeltanut marraskuussa tunturilla.

Lue YLE.n muistelu mastosta ja tapahtumasta

 

Äkäslompolon Riemuliiteri on vuodesta 1973 toiminut legendaarinen tanssipaikka, joka kokoaa yhteen vuodesta toiseen tanssin ystäviä ympäri Suomen. 

Kylän ensimmäinen anniskeluravintola ja hotelli on vieläkin toiminnassa oleva Äkäshotelli eli Pirtukirkko. Se avattiin 1974.

Pirtukirkosta tuli heti legendaarinen iltapaikka.

 

Äkäshotelli 2000-luvun ruskalla.

 

Äkäslompolon lääkärikeskuksen rakennus 5.2.1987

(Lapin Kansa/arkistokuva)

Hotelli Ylläskaltion harjannostajaiset 2.12.1989. (Pohjolan Sanomat/arkistokuva)

Hotelli Ylläskaltion piha 7.11.2010. Ennustavatko pilvet lumisadetta?

Äkäslompolon merkittäviä rakennuksia ovat latukahvilat. Tässä niistä esimerkkinä Kotamaja, joka sijaitsee Kukas-, Pyhä ja Lainiotunturien sylissä.

Kotamajalla pidetään taukoa sekä kesällä että talvella. Ruskaretkeläiset nauttivat syysauringosta 21.9.2009.

Kappeli kesäasussa

Kappeli odottaa konserttiin tulijoita.

 

(Jounin kaupan rakennukset ovat eri sivulla. Tästä linkki)