Uitto

Ennen kuin puiden uitto tuli Äkäsjoella ajankohtaiseksi, siinä uitettiin tervatynnyreitä Äkäsjokea pitkin Muoniuonjoelle ja sieltä maailmalle. Äkäsjoki on matala ja kivinen, joten tynnyrit piti uittaa joko kevättulvan aikaan tai viimeistään tuntureilta tulevan juhannustulvan turvin.

Uitto Äkäsjoessa ja sen sivujoissa alkoi jo 1800-luvun lopulla. Viimeinen uitto oli kesällä 1967.

Äkäslompolon tsunami

Heino Kaulanen on kertonut Markku Kurkkiolle seuraavasta tapahtumasta. Aika on jotain 1890-luvun loppua.

Isonkaupinjärven lähtöjoen suussa oli tammi ja mylly. Ristimellan Iisko oli ehkä 8-vuotiaan poikansa Onnen kanssa myllyaitassa keväällä uiton aikaan vahtimassa patoa. Onne lähti noutamaan kahvivettä joesta ja huomasi, että tammi vuoti. Hän juoksi myllyaittaan kertomaan tilanteen isälleen, mutta samassa tammi romahti. Isä ja poika hädintuskin pelastuivat, kun myllyaitta lähti tulvan mukaan ja hajosi Kaupinjokeen. Edes kahvipannua he eivät saaneet pelastetuksi.

Tanon Herma oli tammenvahtina alajuoksulla Pikku-Kaupinjärven Kaupintammella eli nykyisen koulun jälkeen Kaupinjoessa. Iisko lähti juoksemalla viemään tietoa Hermalle, ja huusi jo Myllypalosta, että "Myllyaitta tullee!" Herma istui porontaljalla tammen rannalla ja veti vain taljaa ylemmäksi, kun vesi nousi. Samalla hän jatkoi haitarin soittoa, eikä kuullut Iiskon huutoa. Ja niin tulva-aalto vei Kaupintammenkin. Tammihan olisi tietysti pitänyt avata, ettei sekin olisi lähtenyt tulvan mukaan.

Kun valtava tulva-aalto tuli jokea pitkin kylätiellä olevalle Kaupinsillalle, niin se ei mahtunut menemään ahtaasta sillan aukosta. Vesimassa teki tähän ison pyörteen ennen kuin syöksyi Äkäslompoloon. Tämä tsunamipyörre kaivoi joen rannan hiekkamaahan lomperon. Tämä lompero on näkyvissä vielä nytkin maantien vieressä nykyisen Kaupinsillan yläpuolella. 

Tässä vuodelta 1927 (?) olevassa repeytyneessä kuvassa ovat Svante Friman ja Einari Kangosjärvi. Kuejoen linkkojen alapuolella on tukkisuma, jota miehet ovat purkamassa.

Uittomiesten kahvitauko Kuerjoella Linkkojen alapuolella. Oikealla istuu Lorens Gardin, joka tuli Ruotsin Hotista asumaan Äkäslompoloon. Vas. takana Einari Kangosjärvi.

Tässä Kuerjoen putouksien eli linkkojen alapuolelle on rakennettu vahvat ohjausvallit puiden uittoa varten (1933). Niitä ei ole enää paikallaan eikä ole uittoakaan.

Linkkojen alapuolelle kova virta rakensi hetkessä pahan suman ja sen estämiseksi miehiä on vieri vieressä.  Uittoroikka seisoo tässä rakennetun kaplastuksen päällä valmiina heti iskemään alkavan suman purkamiseksi. Linkkkojen yläpuolella oli puomi, joka suljettiin, jos alhaalla tuli purettava suma. Huutoketjulla ja sovituilla merkeillä ilmoitettiin puomivahdeille, milloin tarvittiin sulkua ja milloin puiden annettiin taas mennä koskeen.

Tässä Sirkka Äkäslompolo/Friman ylittää suksilla seuraavan kuvan uiton tammisiltaa sotavuosien aikaan. Kevät on jo pitkällä. Kuvasta näkee hyvin sillan tahallisen kapeuden ja vahtituvan oudon paikan. Tammituvassa säilytettiin uittotammen lankkuja kevään uiton jälkeen.

Myös Äkäsjokea käytettiin ennen puiden uittamiseen Tornionjokeen ja edelleen meren suulle. Uiton onnistumiseksi Äkäsjoen sivupuroihin tammettiin vettä talteen. Myös Äkäslompoloon padottiin kevään tulvavettä kuvan tammella. Tammen päällä on kapea silta ja tammilankkujen säilytysvaja. Kyläläiset eivät halunneet osallistua sillan kannen kustannuksiin ja uittoyhdistys teki siksi sillalle vain kapean kannen ja laittoi kiusallaan varaston keskelle siltaa. Näin estettiin hevosilla ajo sillan kautta. Taustalla on Kesänkitunturi. Nykyinen silta on vanhasta noin 20 m. alavirtaan.

Tässä ylitetään Äkäsjokea Maitonivan kohdalta edellisen kuvan alapuolelta aikaan, kun sillalla ei voinut ajaa. Kärryt ovat tyypillisiä lannan, hiekan ja vastaavan ajoon tarkoitetut kippikärryt. Jäljempänä oleva vaalea hevonen on Tuure Kaulasen Voikko.

Vanhan uittotammen osia näkee vielä kävelysillan rakenteissa (heinäk. 2010)

Kuerjoen Linkoilla tarvittiin paljon väkeä puiden uittamiseksi kapeassa joessa. Väinö Pietikäinen on vastentahtoisesti tullut kesken töiden kuvaajan malliksi.

Äkäsjoen Niverkoskella tukkisumaa ovat purkamassa vasemmalla Kalle (Kaarle) Kangosjärvi (s. 1910). Tukin päällä istuu rennosti Aukusti Raittimo.

Uittomiehiä evästauolla. Kuvasta on tunnistettu Tuure Kangosjärvi, Arvo Friman, Aukusti Friman, Kaarlo Kangosjärvi, Tuure Friman ja Oskar Förlund. Uittopomo edessä on rentona koiran kanssa. Mutta kohta kuuluu käsky takaisin töihin.

Einari Palomaa on saanut Peurakaltion kämppäemännän kainaloonsa keväällä uiton aikana. Kyllähän se vanhan papan suun saa hymyyn. Peurakaltion kämpällä toimii nykyään latukahvio.

Neuvostoliiton Suomen maksettavaksi määräämiä sotakorvauksia varten Äkäslompolonkin lähettyviltä kaadettiin metsää rankalla kädellä paikoin ihan sileäksi. Tässä tukit odottavat tulvan nousua ja uittoa. Ilta Äkäslompolo toimi kokkina miehille ja istuu tässä tukilla keväällä 1947. Kuvauspaikka on Äkäsjoelta Kuopan lähellä olleen kämpän seutuvilta.

Uittomiehet joutuivat välillä koskenlaskijoiksi. Tässä vauhdikkaassa kuvassa Svante Friman ohjaa ja Pekka Halonen tähystää keulalla. Paikka on Äkäsjoella Kutuojan suun yläpuolella (kesäkuu 1955).

Järvelle on ajettu puita uittoa varten. Lumituisku on vähän maisemoinut niitä. Taustalla Kentän talo.

Traktori on tuonut lastin parkattuja puita Äkäslompolojärven jäälle (maaliskuu 1958).

Puutavaraa Äkäslompolojärven jäällä. Etualalla koneellisesti kuorittua sellupuuta (Maaliskuu 1958). 

Zetor-traktori on saanut nenälleen suojan, jotta sen lämpö pysyy paremmin pakkasessa. Kuljettajalla ei varmaan tullut hiki tässä avomallissa talven pakkasissa (1958).

Uittojoista jää lähti nopeasti, mutta järvissä jääpeite säilyi pitempään. Kun uitto tarvitsi suorittaa korkean veden aikana, niin joskus järven tai ison suvannon keskelle jouduttiin sahaamaan jäähän uittouoma. Sahatut jäätelit työnnettiin jään alle uoman viereen, jolloin siihen siihen saatiin voimakas virtaus. Tässä uittomiehet seisovat Kuerjoen Jokijärven jäällä ja työntelevät puita alavirtaan. Äkäslompolossakin on ainakin kerran jouduttu uittoa varten tekemään yli kilometrin pituinen sahattu uoma tulojoelta lähtöjoelle.

Tämä ja seuraava kuva Metsämuseo.

Eri yhtiöt ostivat puuta ja ne kuljetettiin yhteisuittona aina Tornionjoen suulle Hellälän erotteluun. Jotta erottelijoiden työ nopeutuisi, niin yhtiön merkki hakattiin tukkiin mielellään vasta siinä vaiheessa kun puu oli joessa. Silloin nähtiin, miten puu ui ja merkki voitiin hakata näkyvälle paikalle. Usein merkki jouduttiin kyllä tekemään jo metsässä valmiiksi. Kuvan työpaikka on Kuerjoen Jokijärven tammella ja tätä rakennelmaa kutsuttiin merkkisaapponiksi.                

Nykyään hiihtäjät nauttivat kevätauringosta Äkäslompolon jäällä ilman puuesteitä ja ilman moottorikelkkoja. Kyllä kelpaa hiihdellä!

Uittomiehiä keksineen Kuerjoen sillalla. Kuva on varmaan 1960 luvun vaihteesta, koska miehillä ei ole päässä enää hattuja, vaan lippalakit. Oikealla olevan ryhmän vasemmassa reunassa on Olavi Ristimella ja hänestä kolmas oikealle toppatakkinen Heimo Äkäslompolo. Kuvaajaa katsova silmälasipäinen on Väinö Pietikäinen ja edessä keksi olalla katsoo pois päin Aapi Äkäslompolo.

Etualalla Olavi Ristimella Äkäsjoen uitossa joskus 1960-luvun alkupuolella. Keksiinkin ehti joskus nojailla.

Uiton tauolla pantiin heti korttipeli käyntiin. Koska neljä pelaa ja yksi on kihona, niin pelinä on varmaan tuppi. Vasemmalla kahvia juo Arvid Äkäslompolo Luosusta eli Heikun Arviiti. Takana on laukupuoli eli laavu uittomiesten taukopaikkana.

Pian uitto loppui ja puutavara siirrettiin autoilla tehtaille.