Vanhoja nimikirjoituksia

Alla olevat vanhat nimikirjoitukset olen valokuvannut Äkäslompolon vanhoista vieraskirjoista ja asiakirjoista. Kylän ihmisten nimikirjoitukset ovat huolella tehtyjä ja hyvin lukukelpoisia verrattuna nykyajan raapustuksiin. Ne, jotka ovat syntyneet 1800-luvun puolella, eivät yleensä olleet saaneet mitään opetusta koulussa, koska niitä ei lähellä ollut. Kiertokoulussa ja toisten opetuksella saatiin lukemisen ja kirjoittamisen perustiedot. Ei ollut harvinaista, että puuttuvaa taitoa yritettiin salata, mikäli se oli mahdollista.

Riihen talon isäntä Arvid Äkäslompolo (1853-1923) ja hänen vaimonsa Stiina Ulrika (1850-1924).

Tiettävästi viimeinen, joka ei osannut kirjoittaa, vaan teki puumerkkinsä, oli Riihen miniä Stiina Ulriika. Viimeisen kerran hän laittoi puumerkkinsä T. kaksi päivää ennen kuolemaansa 17.12.1924. Taitaa puumerkki T. tulla nimen Tiina-muodosta.

Stiinan poika Otto Äkäslompolo ja Stiina itse. Äidin ja pojan piti tehdä kirjallinen sopimus pöytien vaihdosta. Sen verran Stiina oli suuttunut poikansa Oton vaimosta, jota hän piti piikana ja talon arvolle sopimattomana.

Stina omi ensin itselleen tämän pöydän, mutta totesi sen pian epäkäytännölliseksi ruokapöydäksi. Oman pojan kanssa vaihto tavalliseen pöytään piti tehdä kirjallisesti todistajien vahvistaessa vaihdon.

Ruotsin läheisyys ja ruotsalaisperäiset nimet aiheuttivat hankaluuksia. Riihen Hilma Äkäslompolo meni naimisiin Lorens Gardininin kanssa, mutta alussa nimikirjoitus tuli muotoon Gartin. Linda Viuhkola avioitui Armas Frimanin kanssa ja alussa nuorikko kirjoitti nimensä kahdella iillä muotoon Friiman. Fredrika Kaulanen oli virallinen nimi, mutta Fredriika tuntui hänestä luontevammalta kirjoittaa. Tuure Kaulanen oli kirkonkirjoissa näin, mutta Ruotsin vaikutuksesta häntä kutsuttiin Tyyreksi ja tässä muodossa hän allekirjoitti nimensä.

Riihen talon Äkäslompolon sisaruksia.

Riihen talon perintöasioita. Vävy Tuure Kaulanen on päässyt mukaan allekirjoittamaan.

Nuori Linda on kirjoittanut nimensä.

Nuoripari on allekirjoittanut yhdessä 1930-luvulla.

Tanon talon Teodor Äkäslompolo. Melko varakas mies ja hyvä raamatun tuntija, joka mielellään väitteli saarnaajien kanssa.

Lorens Gardin eli Jakolan isätä. Oli tietämätään Ruotsin kansalainen ja tarvitsi luvan Äkäslompolossa elämiseen.

Samoin poika Pauli haki nimismieheltä lupaa asua Äkäslompolossa. 

Lorenzin tytär Alli allekirjoitti nimensä näin mentyään naimisiin Oiva Ristimellan kanssa.

Jaakko Gardin porohommissa.

Sandra Äkäslompolo oli nuorena teräväkielinen Simon vaimo ja vanhana leppoisa piippumummo.

Sandran poika Aapo eli Aapi Äkäslompolo

Sandran tytär Saimi Äkäslompolo

Sigurd ja Stiina Ulriika ovat Sandran lapsia.

Kuopan Svante Friman

Ylempi Lehon Hille Kaulanen. Alempi on Hilda Salmijärvi.  Hildan vanhemmat ovat  Väinö Friman ja Anna Filipia (Hilpi) Friman sekä puoliso Juho Ludvig Salmijärvi.

Serkukset Emmi ja Helvi Kaulanen kyläilivät.

.

Joskus kyläläisetkin kirjoittivat vieraskirjaan nimensä ilman suurempaa tarkoitusta.

Ovatkohan parikymppiset Eeva ja Eila Äkäslompolo hienostelleet sukunimen kanssa vai ketä nämä ovat?

Sosdan jälkeen osattiin arvostaa Ruotsista ostettua kahvia. Gevaliaa se varmaan on ollut.

Kangosjärvillä on ollut aihetta juhliin.

Veera Kangosjärvi, o.s. Palomaa

Enin osa vieraskirjan täytöistä on turistien tekemiä. Gunn-Britt ja Tor-Björn Stenfors eivät ole olleet kovin vanhoja raapustaessaan tähän nimensä.

Kuuluisuuksia kävi kylässä ja vieraskirjoihin haluttiin heiltä tervehdys.